Tiimissä on voimaa. Tiimin tulokset päihittävät lähes aina yksittäisten henkilöiden tulokset, tutkitusti. Tiimit ovat paras vaihtoehto organisaatioiden perusyksiköksi.
Aikojen kuluessa tiimiajattelu on kehittynyt. Ensin olivat ryhmät ja hierarkkinen rakenne. Pomo oli pomo, alainen oli alainen. Vähitellen huomattiin, että ihmiset toimivat paremmin, jos heille annettiin enemmän sananvaltaa. Tuloksetkin paranivat. Siirryttiin vähä vähältä kohti uutta tapaa toimia: jäsenten osallistumista päätöksiin lisättiin, vastuuta kasvatettiin. Ryhmistä tuli tiimejä, joilla on yhteinen tavoite ja ainakin osittain itseohjautuva toimintamalli. Yhteistyö ja yhteiset pelisäännöt olivat avainsanoja.
Vaikka lisääntynyt vastuu painaakin, tuottaa osallistava tiimimalli tyytyväisempiä jäseniä. Työn mielekkyys lisääntyy. Omalla panoksella tuntuu olevan merkitystä. Tulokset tuntuvat omilta.
Mutta miten tämä kaikki sopii nykyhetkeen? Muuttuva työelämä saattaa mullistaa mahdollisuudet tehdä hyvää tiimityötä. Tässä kolme esimerkkiä tiimityön haasteista:
1. Etätyö
Etätyö on kaksiteräinen miekka. Yritykset haluavat sitä, koska sen avulla on mahdollista vähentää kustannuksia; jokaiselle ei varata omaa työpistettä. Etätyötä haluavat myös työntekijät, koska se merkitsee joustavuutta ja työmatkoihin kuluvan ajan säästöä.
Mutta minne unohtui se seikka, että voidakseen hyvin ihminen tarvitsee läheisiä yhteyksiä, liittoutumisen tunnetta ja jatkuvuutta? Jos toimistolla ei ole omaa tuttua ja turvallista paikkaa perhevalokuvineen ja työnaapureineen, onko mahdollista ylläpitää vahvaa tunnetta siitä, mihin kuuluu? Miten luodaan suhteet toisiin; miten tehdään yhteyksistä merkityksellisempiä kuin vain asioiden hoitaminen?
”Onhan meillä uudet viestintätavat”, kuuluu vastaus monesta suusta, ”meidän on mahdollista olla yhteydessä entistä enemmän”. Totta, näin usein tapahtuukin, ja se saattaa riittää joillekin. Useimmat meistä tarvitsevat kuitenkin paikan, jossa tankataan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja uskoa yhteiseen tekemiseen, josta haetaan energiaa ja innostusta.
2. Määräaikaisuudet, pätkätyöt
Suuri osa tiimien hyvistä tuloksista johtuu siitä, että tiimille on kehittynyt yhteinen tapa toimia. Pitempiaikainen yhteistyö on synnyttänyt luottamuksen ihmisten välille, mikä vie aina aikaa. Syntyykö luottamus, jos alun perin tiedetään, että työtoveruus on lyhytaikaista? Saako tilapäinen henkilö ansaitsemansa huomion, otetaanko hänet huomioon täysiveroisena tiimin jäsenenä?
Aikaan sidotut työsuhteet ja osa-aikatyö ovat tulleet jäädäkseen. On sopeuduttava siihen, että osa tiimin jäsenistä on tilapäisiä tai vain osittain mukana yhteisessä työssä. Vanhat, pysyvät rakenteet eivät tule takaisin. Huomio tulee kiinnittää siihen, miten yhteinen työ saadaan parhaiten toimimaan, ei työsuhteiden kestoon.
3. Verkostot
Perinteinen ryhmä toimi tavallaan siilossa. Huomio keskitettiin omaan tavoitteeseen, omiin tehtäviin, oman joukon viihtymiseen. Tämä ajattelu siirtyi myös tiimeihin. Toimintaa kehitettiin yhä paremmaksi. Parhaat tiimit saivat kunniaa, eikä pelkästään konkreettisten hyvien tulostensa, vaan myös sitoutuneisuutensa ja motivaationsa ansiosta.
Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Sisäänpäin lämpiävät tiimit voivat jopa tuhota toimivuuden. Yrityksen kannalta tärkeintä on, että tiimi muodostaa toisten tiimien kanssa tehokkaan ketjun. Ulkoisen asiakkaan kokemus saamastaan palvelusta riippuu siitä, miten sujuvia yrityksen sisäiset prosessit ovat.
Näissä prosesseissa on mukana yhä enemmän yrityksen ja sen tiimien ulkopuolisia tahoja. He toimivat monesti tiimin jäsenten kanssa yhtä aktiivisina. Toiset ovat mukana pitkäaikaisina kumppaneina, toiset projektipohjalta. Entinen jäykkä rakenne taipuu uusiin kuvioihin tarpeen mukaan.
Tällaisen monimuotoisuuden kautta voi yritys päästä tavoitteisiinsa haastavissa olosuhteissakin, joissa joustavuus on menestymisen edellytys.
Vaikka lisääntynyt vastuu painaakin, tuottaa osallistava tiimimalli tyytyväisempiä jäseniä. Työn mielekkyys lisääntyy. Omalla panoksella tuntuu olevan merkitystä. Tulokset tuntuvat omilta.
Mutta miten tämä kaikki sopii nykyhetkeen? Muuttuva työelämä saattaa mullistaa mahdollisuudet tehdä hyvää tiimityötä. Tässä kolme esimerkkiä tiimityön haasteista:
1. Etätyö
Etätyö on kaksiteräinen miekka. Yritykset haluavat sitä, koska sen avulla on mahdollista vähentää kustannuksia; jokaiselle ei varata omaa työpistettä. Etätyötä haluavat myös työntekijät, koska se merkitsee joustavuutta ja työmatkoihin kuluvan ajan säästöä.
Mutta minne unohtui se seikka, että voidakseen hyvin ihminen tarvitsee läheisiä yhteyksiä, liittoutumisen tunnetta ja jatkuvuutta? Jos toimistolla ei ole omaa tuttua ja turvallista paikkaa perhevalokuvineen ja työnaapureineen, onko mahdollista ylläpitää vahvaa tunnetta siitä, mihin kuuluu? Miten luodaan suhteet toisiin; miten tehdään yhteyksistä merkityksellisempiä kuin vain asioiden hoitaminen?
”Onhan meillä uudet viestintätavat”, kuuluu vastaus monesta suusta, ”meidän on mahdollista olla yhteydessä entistä enemmän”. Totta, näin usein tapahtuukin, ja se saattaa riittää joillekin. Useimmat meistä tarvitsevat kuitenkin paikan, jossa tankataan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja uskoa yhteiseen tekemiseen, josta haetaan energiaa ja innostusta.
2. Määräaikaisuudet, pätkätyöt
Suuri osa tiimien hyvistä tuloksista johtuu siitä, että tiimille on kehittynyt yhteinen tapa toimia. Pitempiaikainen yhteistyö on synnyttänyt luottamuksen ihmisten välille, mikä vie aina aikaa. Syntyykö luottamus, jos alun perin tiedetään, että työtoveruus on lyhytaikaista? Saako tilapäinen henkilö ansaitsemansa huomion, otetaanko hänet huomioon täysiveroisena tiimin jäsenenä?
Aikaan sidotut työsuhteet ja osa-aikatyö ovat tulleet jäädäkseen. On sopeuduttava siihen, että osa tiimin jäsenistä on tilapäisiä tai vain osittain mukana yhteisessä työssä. Vanhat, pysyvät rakenteet eivät tule takaisin. Huomio tulee kiinnittää siihen, miten yhteinen työ saadaan parhaiten toimimaan, ei työsuhteiden kestoon.
3. Verkostot
Perinteinen ryhmä toimi tavallaan siilossa. Huomio keskitettiin omaan tavoitteeseen, omiin tehtäviin, oman joukon viihtymiseen. Tämä ajattelu siirtyi myös tiimeihin. Toimintaa kehitettiin yhä paremmaksi. Parhaat tiimit saivat kunniaa, eikä pelkästään konkreettisten hyvien tulostensa, vaan myös sitoutuneisuutensa ja motivaationsa ansiosta.
Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Sisäänpäin lämpiävät tiimit voivat jopa tuhota toimivuuden. Yrityksen kannalta tärkeintä on, että tiimi muodostaa toisten tiimien kanssa tehokkaan ketjun. Ulkoisen asiakkaan kokemus saamastaan palvelusta riippuu siitä, miten sujuvia yrityksen sisäiset prosessit ovat.
Näissä prosesseissa on mukana yhä enemmän yrityksen ja sen tiimien ulkopuolisia tahoja. He toimivat monesti tiimin jäsenten kanssa yhtä aktiivisina. Toiset ovat mukana pitkäaikaisina kumppaneina, toiset projektipohjalta. Entinen jäykkä rakenne taipuu uusiin kuvioihin tarpeen mukaan.
Tällaisen monimuotoisuuden kautta voi yritys päästä tavoitteisiinsa haastavissa olosuhteissakin, joissa joustavuus on menestymisen edellytys.
Määritelkäämme siis uuden ajan tiimi. Voisiko se olla yksinkertaisesti joukko henkilöitä, jotka kokevat yhteenkuuluvaisuutta yhteisen tavoitteen kautta ja ottavat vastuuta sen saavuttamisesta? Kotipesä saattaa olla muualla yrityksessä tai sen ulkopuolellakin, toimeksiannon pituus saattaa vaihdella. Liimana toimivat yhteisen tavoitteen lisäksi muutama yhteinen pelisääntö sekä yhdessä mietityt tavat ylläpitää jäsenten välistä kanssakäymistä. Esimiestyö on luonteeltaan valmentavaa, jäsenten asiantuntemusta käytetään maksimaalisesti hyödyksi.
Yllä oleva määritelmä ei oikeastaan tuo suurta muutosta nykyisiin tiimin perusperiaatteisiin. Parhaat konseptit taitavat säilyä muutosten ja mullistustenkin keskellä!
Millainen on uuden ajan tiimi sinun mielestäsi?
Yllä oleva määritelmä ei oikeastaan tuo suurta muutosta nykyisiin tiimin perusperiaatteisiin. Parhaat konseptit taitavat säilyä muutosten ja mullistustenkin keskellä!
Millainen on uuden ajan tiimi sinun mielestäsi?