On jo pitkään tiedetty,
että henkilöstön tyytyväisyys vaikuttaa positiivisesti tuloksiin.
Tyytyväisyyttä ja onnellisuutta lisääviä tekijöitä on selvitetty ja niihin on
panostettu. Kuitenkin uusimmat tutkimustulokset kertovat, että tunnetila työtä
tehdessä ei olekaan useimmilla hyvä. Yksi mahdollinen selitys on, että olemme
tulleet entistä vaativammiksi työtämme ja työolosuhteitamme kohtaan.
Selvä yhteys
tyytyväisyyden ja tehokkuuden välillä
Työntekijöiden
tyytyväisyys työhön ja työympäristöön lisää tehokkuutta, luovuutta ja
yhteistyökykyä. Tästä on olemassa vankkoja tutkimustuloksia. Jokainen meistäkin
tunnistaa asian omalta kohdaltamme: hyvällä mielellä ollessa kaikki luistaa ja
tulosta tulee.
University of Warwickin paljon siteeratun tutkimuksen mukaan tyytyväiset työntekijät ovat 12% tuottavampia kuin muut. Tyytyväisen ihmisen aivot toimivat paremmin. Luova työ sujuu ja ongelmat ratkeavat.
University of Warwickin paljon siteeratun tutkimuksen mukaan tyytyväiset työntekijät ovat 12% tuottavampia kuin muut. Tyytyväisen ihmisen aivot toimivat paremmin. Luova työ sujuu ja ongelmat ratkeavat.
Monta keinoa
lisätä tyytyväisyyttä
Kun
Google investoi työntekijöidensä tukemiseen ja hyvinvointiin, henkilöstön
tyytyväisyys yllä mainitun tutkimuksen
mukaan kasvoi peräti 37%. Raha ei todellakaan ole ainoa tehokas motivaattori!
Dropboxin
organisaatiossa havaittiin, että tyytyväisyyden kannalta olennaista oli tukea
työn joustavuuden ja yhteistyön kombinaatiota (siliconrepublic.com). Konkreettisena
toimenpiteenä ihmisten sallittiin käyttää työssään niitä laitteita ja alustoja,
joita he käyttivät vapaa-aikanaankin. Työn tekeminen tehtiin helpoksi
ihmisille.
Joustava
työ pulpahtaa toistuvasti esille tyytyväisyyttä edistävän asiana. Adi Gaskell
kertoo Forbesin sivuilla julkaistussa artikkelissaan tutkimuksesta,
jonka mukaan joustavaa työtä tekevät ihmiset olivat onnellisempia, tehokkaampia
ja harvemmin sairaina, vaikka tekivätkin pitempiä työpäiviä.
Ehkä
hiukan yllättävästi myös ilmaiset juomat ja välipalat tuntuvat selvästi lisäävän
työntekijöiden tyytyväisyyttä - ainakin jos he kuuluvat Z-sukupolveen. Tämä
tuli esille tuhannen tietotyöläisen vastauksista Yhdysvalloissa tehtyyn kyselyyn. Jotkut nuoret
pitivät ilmaista ruokatarjontaa jopa yhtenä kriteerinä työnantajan valinnassa!
Onko tyytyväisyys
nyt huipussaan?
Keinoja
lisätä tyytyväisyyttä työssä on siis paljon. Mutta mikä todellinen tilanne
tyytyväisyyden suhteen on tällä hetkellä?
Meistä
monet kokevat työn merkitykselliseksi ja antoisaksi. Ja miksi emme kokisi – johtamisessa
kiinnitetään entistä enemmän huomiota yksilöihin, osaamista kehitetään,
työympäristöä ja työn tekemistä muutetaan tarpeiden mukaan.
Toista
oli vaikkapa 1960-luvulla: pomon valta oli ehdoton, toiminta säänneltyä ja
valvottua. Liiasta oma-aloitteisuudesta saattoi saada omituisen leiman. Naiset kelpuutettiin
lähinnä mapitus- ja kahvinkeittotehtäviin, ja he osallistuivat kokouksiin
kahvin kaatajina.
Luulisi,
että nyt tihkumme onnea ja tyytyväisyyttä työssä. Fast Company kertoo kuitenkin
gallupista, jonka mukaan
ainoastaan 13% työntekijöistä ovat sitoutuneet työhönsä – enemmistö siis ei
nautikaan työstään.
Perinteiset
kyselyt eivät ehkä paljasta kaikkea
Briteistä
kuuluu kummia. University of Sussexin tutkijat tekivät uudenlaisen tutkimuksen työtyytyväisyydestä. He keskittyivät tutkimaan sitä, mitä ihminen kokee juuri sinä
hetkenä, kun hän suorittaa jotain aktiviteettia työssä tai kotona. Perinteisesti vastaajia pyydetään antamaan yleinen arviointi tuntemuksistaan ja ajatuksistaan
liittyen työhön.
Tutkijat rakensivat älypuhelinapplikaation, jonka avulla ihmiset vastasivat ’on-the-go’ lyhyisiin, satunnaisiin aikoihin lähetettyihin kyselyihin juuri sen hetkisistä tunteista. Tutkimuksessa kerättiin yli miljoona vastausta kymmeniltä tuhansilta henkilöiltä Brittein saarilla.
Tutkijat rakensivat älypuhelinapplikaation, jonka avulla ihmiset vastasivat ’on-the-go’ lyhyisiin, satunnaisiin aikoihin lähetettyihin kyselyihin juuri sen hetkisistä tunteista. Tutkimuksessa kerättiin yli miljoona vastausta kymmeniltä tuhansilta henkilöiltä Brittein saarilla.
Tulokset
hämmästyttävät: palkkatyön tekeminen arvioitiin alemmas kuin mikään muu aktiviteetti,
lukuun ottamatta sairasvuoteella makaamista. Työn tekemisen aikana olo ei siis tuntunut tyytyväiseltä.
lukuun ottamatta sairasvuoteella makaamista. Työn tekemisen aikana olo ei siis tuntunut tyytyväiseltä.
Mieluiten aivan
muualla
Tutkija
päättelevät, että syynä tuloksiin on työssä koettu levottomuus, huoli ja pelko.
Vaikka ihmiset suhtautuvatkin positiivisesti palkkatyöhön ajatellessaan sen
merkitystä ja arvoa itselleen, työn psykologinen kustannus on heille usein
suuri. Se tulee esille paineina ja stressinä itse työn tekemisen aikana.
Brittitutkimus
tiivistyy toteamukseen, että ihmiset olisivat itse asiassa mieluiten muualla
kuin tekemässä työtä. Tästä johtuu se, että ihmiset yleensä tekevät pitempää
päivää ja panostavat enemmän työn tekemiseen silloin, kun siitä saatava korvaus
on suurempi.
Vastuuhenkilö
löytyy läheltä
Meille
kaikille jää tehtävä pohtia asiaa omalta kohdalta. Mitä tunteita itse koen, kun
teen työtä? Mitä ne merkitsevät?
Käytettävissä
on aivan erilainen keinovalikoima työtyytyväisyyden parantamiseen kuin
aikaisemmilla vuosikymmenillä. Valikoimasta löytyy varmasti jotain sopivaa.
Vaatimukset
työn, työyhteisön ja työympäristön suhteen ovat kasvaneet sitä mukaa, kun näitä
asioita on kehitetty. Ovatko odotuksemme ylimitoitettuja?