tag:blogger.com,1999:blog-54181666016047907792024-03-06T05:39:18.681+02:00Yrityksestä menestystarinaInnostusta ja kokemuksen hedelmiä yritysten johtamiseen. Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.comBlogger47125tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-66175854360554002342021-02-27T21:25:00.003+02:002023-10-19T11:20:52.749+03:00Hei!<br />
<br />
Mukava, kun tulit sivustolle!<br />
<br />Lisää blogikirjoituksia yrityselämän menestystekijöistä on Key Consulting Oy:n verkkosivulla <a href="http://www.keyconsulting.fi/">www.keyconsulting.fi</a><br />
<br />Uusin kirjani päätöksenteon teemasta on nimeltään <a href="https://shop.almatalent.fi/search/?q=p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksen%20juoni" target="_blank">"Päätöksen juoni"</a> (Alma Talent).<div><br /></div><div>Tuottamani podcastit Yritä oikein! ja <span>Päätä oikein!<span style="color: blue;"> </span>löytyvät suurimmilta alustoilta kuten Spotify, Supla ja Apple Podcasts. </span></div><div><span style="color: blue;"><br /></span></div><div><div style="text-align: left;">Tervetuloa lukemaan ja kuuntelemaan!</div>
<br /></div><div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: right;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7kyAgEDHpYLMsaLzCRsaPUizNbb5ocDniC0hr06cHPbBQjvbxGsqtVrkYYyxyydiP54-0w8pVNgLbU86JjBXs3qv2VGJ1I3vclSa3Mw-BAVDVsVCQ39r69FNOUIvvl39XDP6afwMoeQI/s1419/PA%25CC%2588A%25CC%2588TO%25CC%2588KSEN+JUONI_Etukansi_72dpi.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1419" data-original-width="1000" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7kyAgEDHpYLMsaLzCRsaPUizNbb5ocDniC0hr06cHPbBQjvbxGsqtVrkYYyxyydiP54-0w8pVNgLbU86JjBXs3qv2VGJ1I3vclSa3Mw-BAVDVsVCQ39r69FNOUIvvl39XDP6afwMoeQI/w141-h200/PA%25CC%2588A%25CC%2588TO%25CC%2588KSEN+JUONI_Etukansi_72dpi.jpg" width="141" /></a></div><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrOcXBwIPqOUy4AjbR2Q5R3ohKeiglGoF6zJ1YPWK6RRPLwApaj9q2kadyoSU2WuO-Nk98AgWZcZ5vRjwO5PkYzZ4MhuLP-a2RqNKlJXIrdU0DNg43-93ngrVgNSGWqTmftoUBbCyYTmc/s1400/Yrit%25C3%25A4+oikein%2521.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1400" data-original-width="1400" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrOcXBwIPqOUy4AjbR2Q5R3ohKeiglGoF6zJ1YPWK6RRPLwApaj9q2kadyoSU2WuO-Nk98AgWZcZ5vRjwO5PkYzZ4MhuLP-a2RqNKlJXIrdU0DNg43-93ngrVgNSGWqTmftoUBbCyYTmc/w200-h200/Yrit%25C3%25A4+oikein%2521.jpg" width="200" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieqRPnnJmMC26SV1B5_KcgjrdQw7TmtayDug32jfEvq13xd9r80gAJpUC2Sox-ix3EFcq8nsk6wJXnSQ-sZHio2g_kt-7ft25a1sBNFTdpI8XZiLF-dJl1p6Zzn6XV7lE1sK0FR2ptICI/s858/Logo+26.2.2021.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="826" data-original-width="858" height="193" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieqRPnnJmMC26SV1B5_KcgjrdQw7TmtayDug32jfEvq13xd9r80gAJpUC2Sox-ix3EFcq8nsk6wJXnSQ-sZHio2g_kt-7ft25a1sBNFTdpI8XZiLF-dJl1p6Zzn6XV7lE1sK0FR2ptICI/w200-h193/Logo+26.2.2021.png" width="200" /></a></div></div></div><br /><br /><br /><div><br />
<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div></div><br />Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-62690600578040918132017-08-22T16:48:00.002+03:002017-08-22T16:48:44.756+03:00Yrityskulttuuriko romukoppaan?<br />
<span style="font-family: inherit;"><b><i>Yrityskulttuurilla on vankka asema yhten</i></b><b><i>ä nykyorganisaatioiden
kivijalkana. Hyv</i></b><b><i>ä
yrityskulttuuri siivitt</i></b><b><i>ää
menestykseen, koska se saa ty</i></b><b><i>öyhteis</i></b><b><i>ön j</i></b><b><i>äsenet
tekem</i></b><b><i>ään parhaansa. Mutta miten k</i></b><b><i>äy
yrityskulttuurille, kun yritykset jatkossa toimivat yh</i></b><b><i>ä useammin yli yritysrajojen
verkottuneina tiimein</i></b></span><b><i><span style="font-family: inherit;">ä?</span></i></b><br />
<b><i><span style="font-family: inherit;"><br /></span></i></b>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAhCguZZ9o3npIlhcCPBOF9V4kduednqyMsxrK38oR3PHGluUJtRv109Vjq7gA5TECZnuwgsHT2NFwn0RK1xqCibNzw10OCuZkG1wLk0W1HiuwXljFaN8HKC5HlhoJR6MfwG6wcZPHs2c/s1600/Company.png" imageanchor="1" style="display: inline !important; margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="500" data-original-width="960" height="103" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAhCguZZ9o3npIlhcCPBOF9V4kduednqyMsxrK38oR3PHGluUJtRv109Vjq7gA5TECZnuwgsHT2NFwn0RK1xqCibNzw10OCuZkG1wLk0W1HiuwXljFaN8HKC5HlhoJR6MfwG6wcZPHs2c/s200/Company.png" width="200" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yrityskulttuuri yhdistää henkilöstöä. Siinä heijastuvat viralliset ja epäviralliset arvot, uskomukset ja toimintatavat. Yhteinen, hyväksi koettu kulttuuri sitouttaa ja vaikuttaa voimakkaasti ihmisten innokkuuteen tehdä työtä. Suoritustason ja uudistumiskyvyn kasvu ovatkin yleisimmin mainitut perustelut sille, että yrityskulttuuriin halutaan panostaa. Monet korostavat myös sen vaikutusta merkityksen kokemiseen työssä. </div>
<br /><b>Yrityskulttuurilla on vaikutusta – hyvässä ja pahassa</b><div>
<br /></div>
<div>
Esimerkkinä vahvan yrityskulttuurin yhteisöistä mainitaan usein Google, jonka menestystarinan kaikki tuntevat. Googlen kulttuurin ytimessä ovat analyyttisyys, sitoutuneisuus faktoihin sekä jatkuva kehittäminen; yrityksessä tehdään tuhansia testejä vuosittain, jotta nähtäisiin, mitä kannattaa kehittää eteenpäin (Jon Kaplan, VP US sales and operations, <a href="http://www.mckinsey.com/industries/high-tech/our-insights/learning-from-googles-digital-culture" target="_blank">McKinseyn haastattelu</a><span id="goog_244277066"></span><a href="https://www.blogger.com/"></a><span id="goog_244277067"></span>). Kuuluisa 20 prosentin sääntö – vapaus käyttää viidesosa ajasta johonkin muuhun kuin avaintehtäviin – on edelleen voimassa, mutta saanut lisää fokusta. Nyt edellytetään, että ”vapaa-aika” käytetään bisneksen kehittämiseen esimerkiksi ydintuotteita tukevan projektin muodossa. Suomessa menestyksellisistä yrityskulttuureistaan ovat erityisen tunnettuja peli- ja teknologiayritykset kuten Supercell ja Vincit. <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirYdoD-NBX46t5dp23eCFEVnm5_pythsYoq15biBZooo3gZA9CF8A8X1ZjHV5OfH1208mg0UxfMTceRqii_wChpPu_CZHSd6eAPu8ra0wnLcGnuepMfDBBtFgBvjDmE2ggVDMv8AN1Bzg/s1600/Team+succcessful%252C+Pond5.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; display: inline !important; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><br /></a><br />Joissain tilanteissa yrityskulttuuri saattaa kuitenkin olla haaste. Yritysostot ovat tästä hyvä esimerkki. Paperilla yritysten yhdistäminen on saattanut näyttää järkevältä ja lupaavalta. Käytännössä on voitu törmätä pinnan alla vahvoina eläviin yrityskulttuureihin, joiden olemassaolo ei ole edistänyt yhdistymistä. Yrityskulttuurien merkitystä ei aina ole tunnistettu eikä tunnustettu etukäteen, mikä kostautuu toteutuksessa. <br /><br /><b>Miten käy yrityskulttuurin työn murroksessa?</b><br /><br />Elämme aikaa, jossa entistä enemmän korostuu yrittäjyys, jaettu johtajuus ja ihmisten uudelleen organisoituminen, sanoo MIT Management Sloan Management Review’n päätoimittaja Paul Michelman tuoreessa <a href="http://sloanreview.mit.edu/article/the-end-of-corporate-culture-as-we-know-it/">pääkirjoituksessaan</a>. Hän povaa loppua yrityskulttuurille siinä muodossa, kuin me tunnemme sen. Yllättävä johtopäätös! Vai onko kuitenkaan?<br /><br />Michelman perustelee väitettään työn tekemisen muuttumisella. Olemme jatkossa pikemminkin ”liittolaisia” kuin työntekijöitä. Kohtaamme uusia kumppaneita jatkuvasti. Yhteistyösuhteet elävät voimakkaasti; teemme työtä niin samaan organisaatioon kuuluvien henkilöiden kuin ulkopuolistenkin kanssa yhteisen tehtävämme edellyttämän ajan. <br /><br />Tällaisessa maailmassa ei ole eduksi se, että vahvistetaan jonkun työntekijäryhmän yhtenäisiä tapoja, yhteistä kulttuuria. Se saattaa luoda raja-aitoja niiden ihmisten välille, jotka työskentelevät jatkuvasti vaihtuvissa rakenteissa, aina uusien ihmisten kanssa. <br /><br /><b>Selkeät perussäännöt yhteiseksi pohjaksi</b><br /><br />Michelman toteaa, että uudenlaisessa työn tekemisen maailmassa yrityskohtainen kulttuuri voi muuttua moottorista ankkuriksi, paikallaan pitäväksi voimaksi.<br /><br />Jotain kuitenkin tarvitaan toiminnan ohjenuoraksi. Minimivaatimus on selkeät, yleispätevät säännöt koskien työn tekemistä ja siihen sitoutumista. Yleissääntöjen ohella jokaisessa kulloinkin toimivassa tiimissä tai yksikössä tulisi sopia yksityiskohtaisemmin työn tekemisen tavoista. </div>
<div>
<br /> <a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirYdoD-NBX46t5dp23eCFEVnm5_pythsYoq15biBZooo3gZA9CF8A8X1ZjHV5OfH1208mg0UxfMTceRqii_wChpPu_CZHSd6eAPu8ra0wnLcGnuepMfDBBtFgBvjDmE2ggVDMv8AN1Bzg/s1600/Team+succcessful%252C+Pond5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="960" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirYdoD-NBX46t5dp23eCFEVnm5_pythsYoq15biBZooo3gZA9CF8A8X1ZjHV5OfH1208mg0UxfMTceRqii_wChpPu_CZHSd6eAPu8ra0wnLcGnuepMfDBBtFgBvjDmE2ggVDMv8AN1Bzg/s200/Team+succcessful%252C+Pond5.jpg" width="200" /></a></div>
<div>
<br />Tähän suuntaan ollaan jo menossakin. Yritysrajojen yli toimiminen ei toki ole mikään uusi asia. Toimivia tiimejä on saatu aikaan, ja niihin on syntynyt omia toimintakulttuurejaan.<br /><br />Jos pitäisi luoda yhtenevät perussäännöt kaikille yritys- ja organisaatiomaailmassa toimiville, kuten Michelman ehdottaa, kuka ne loisi? Miten ne viestitettäisiin? Miten ne sopisivat monikansalliseen yhteistyöhön?<br /><br />Muutoksen suunta on kuitenkin peruuttamaton. Työskentelemme yhä useammin projektimaisesti tiimeissä ja meihin vaikuttaa todennäköisesti enemmän tiimin kulttuuri kuin sen organisaation kulttuuri, johon muodollisesti kuulumme.<br /><br />Yrityskulttuuri ei jouda romukoppaan, mutta se muuttaa muotoaan. Jokaisen on hyvä miettiä, onko tämä uhka vai mahdollisuus: mitä yrityskulttuurin merkityksen muutos vaikuttaa oman yrityksen menestykseen ja mitä se vaikuttaa yksilöihin – omaan itseenkin.</div>
</div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-82949601370314981562017-06-09T12:04:00.001+03:002021-03-15T15:08:41.294+02:00Etäännytäänkö etätyöstä?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<b><i>Etätyö on ollut 2000-luvun hittiaihe, kun puhutaan asiantuntijatyöstä. Etätyö on levinnyt laajalti tietotyötä tekeviin yhteisöihin ja muodostunut monissa niistä tavanomaiseksi toimintamalliksi. Kuitenkin monet kansainväliset yritykset ovat palanneet vanhaan toimistokeskeiseen toimintamalliin. Onko etätyön aika pian ohi?</i></b><br />
<br />
Etätyöksi määritellään kaikki työpaikan ulkopuolella tehtävä asiantuntijatyö. Yksi työskentelee kotona, toinen kahvilassa, kolmas junassa, neljäs vapaa-ajan asunnolla. Ideana on, että työ tehdään siellä, missä se on eri osapuolten kannalta tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta. Tämän tekevät mahdolliseksi kattavat tietoliikenneyhteydet, jotka vähentävät riippuvuutta tietystä paikasta. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä etätyön soveltamisessa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZgDnaxhm6SYRT_QJ3jctJ1k0sUIYgtLk6Fhl-HZPIXOGtP-tLXK8pWtb2piV2iahAkvYgQnpMnYF00KVLS0cp_PWKuSGpqvYIZhtIMuIz4T0DJZydWg1Lh6AdF6L0475lLK0z-cBMgy0/s1600/Pixabay+Remote+Work.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="423" data-original-width="640" height="131" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZgDnaxhm6SYRT_QJ3jctJ1k0sUIYgtLk6Fhl-HZPIXOGtP-tLXK8pWtb2piV2iahAkvYgQnpMnYF00KVLS0cp_PWKuSGpqvYIZhtIMuIz4T0DJZydWg1Lh6AdF6L0475lLK0z-cBMgy0/s200/Pixabay+Remote+Work.jpg" width="200" /></a></div>
<br />
<br />
Etätyö, englanniksi ’remote work’, on suosittu termi. Kun sille tekee Google-haun, saa yli 350 miljoonaa osumaa. Forbesin sivuilta löytyy <a href="https://www.forbes.com/sites/laurashin/2016/01/27/work-from-home-in-2016-the-top-100-companies-for-remote-jobs/#14b5e2372741">artikkeli</a>, jossa listataan sata eniten etätyötä käyttävää yhdysvaltalaista yritystä vuonna 2015. Kahdenkymmenen suurimman joukosta löytyvät mm. Amazonin, Dellin, IBM:n, Salesforcen, American Expressin, SAP'n, Oraclen ja Dellin nimet. Varsinkin tietotekniikka-, asiakaspalvelu-, myynti- ja markkinointitoiminnoissa ainakin osittainen etätyö on muodostunut tavalliseksi toimintamalliksi. <br />
<br />
<b>Mikä ajaa etätyöhön? </b><br />
<br />
Kiistattomia etätyön etuja on paljon: jouston lisääntyminen, työn ja perheen tarpeiden helpompi yhteensovittaminen, oma työtahdin määrääminen, ajansäästö työmatkoissa, kustannussäästöt kummallekin osapuolelle. Jotkut ovat myös havainneet etäkokousten olevan tehokkaampia kuin toimistolla pidetyt. Työnantajalle etätyömalli mahdollistaa työntekijöiden rekrytoinnin laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Onpa joku huomannut yrittäjähenkisyydenkin lisääntyneen, kun työtekijät toimivat itsenäisemmin. <br />
<br />
<b>Haittoja taklattavaksi </b><br />
<br />
Mikään malli ei ole ongelmaton. Etätyössä voi työn ja vapaa-ajan raja hämärtyä, ajanhallinta muodostua ylivoimaiseksi, työnarkomania saada vallan. Myös työntekijöiden sosiaaliset suhteet saattavat heiketä, ideoille on vaikeampi saada palautetta, ja yrityksen IPR:ien suojelu tulee haastavammaksi. Työntekijät saattavat myös kokea hankalaksi pysyä ajan tasalla työhön liittyvissä asioissa. Riippuvuus teknologioista korostuu. Työnantajalle koituu kustannuksia työntekijöiden työtiloista kotona. Lista on yllättävän pitkä!<br />
<br />
<b>Miksi toiset tekevät täyskäännöksen?</b><br />
<br />
IBM on todellinen etätyön pioneeri. Vuoteen 2009 mennessä etätyö oli kasvanut niin, että 40% noin 386 000 työtekijästä maailmalla oli sen piirissä. IBM kuitenkin julkisti vuonna 2016 suunnitelmansa luopua etätyöstä. Sarah Kesslerin <a href="https://qz.com/924167/ibm-remote-work-pioneer-is-calling-thousands-of-employees-back-to-the-office/">artikkelissa</a> kuvataan prosessia erityisesti markkinointiyksikön kannalta. Kotoa työskentelevät joutuisivat matkustamaan toimipisteeseen, joiden lukumäärä oli nyt rajattu kuuteen. Muissa toimipisteissä olevien piti muuttaa tai hakea uutta työtä muualta. Päätös synnytti ymmärrettävästi hyvin erilaisia reaktioita työntekijöiden keskuudessa.<br />
<br />
Mikä yllä mainituista etätyön haitoista vaikutti niin paljon, että IBM muutti radikaalisti toimintamalliaan? Vastaus on, ettei mikään niistä erityisesti. Päätöksen taustalla on ennen kaikkea tarve innovoida. Muutos liittyy siis suoraan itse bisnekseen. IBM joutuu, kuten kaikki muutkin yritykset, jatkuvasti uudistumaan. Yrityksen johto uskoo, että työntekijöiden tiivis yhteistyö on ratkaisevan tärkeää innovaatioiden syntymiselle. <br />
<br />
Tätä tukee myös Harvardissa tehty tutkimus, joka tuodaan esille samaisessa artikkelissa. Tutkijat, jotka työskentelivät fyysisesti lähellä toisiaan, tuottivat parempia tieteellisiä artikkeleja. Yhdessä paikassa oleminen mahdollistaa myös spontaaneja kohtaamisia, jotka voivat olla hyvin merkityksellisiä.<br />
<br />
IBM ei ole yksin. Jo vuonna 2013 Yahoo luopui etätyöstä Marissa Mayerin johdolla. Muita esimerkkejä Yhdysvaltojen markkinoilta ovat Best Buy (maailman suurin kuluttajaelektroniikan ja kodinkoneiden vähittäiskauppayritys) ja Reddit (sosiaalinen verkkosivusto, jossa voidaan jakaa linkkejä muihin verkkosivustoihin).<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhws6CYSyiWF24JspFpqKbKZiLTtlG0h5Hh7OWEY1ZLVKfNBZfyq3IgTSRetba9ZjASKGFUhvFux6St7KsvnM0bWQHMIiVgwmMhKF15dtqNDsPB9q3xj_zvj6wCbiWSS_sgi_z7zB79Trk/s1600/yay-10020526.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="447" data-original-width="671" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhws6CYSyiWF24JspFpqKbKZiLTtlG0h5Hh7OWEY1ZLVKfNBZfyq3IgTSRetba9ZjASKGFUhvFux6St7KsvnM0bWQHMIiVgwmMhKF15dtqNDsPB9q3xj_zvj6wCbiWSS_sgi_z7zB79Trk/s200/yay-10020526.jpg" width="200" /></a></div>
<br />
<br />
<b>Mitä seuraavaksi?</b><br />
<br />
Häämöttääkö etätyön loppu? Ei varmaankaan. Etätyö sopii hyvin tilanteisiin, joissa työtehtävät on selkeästi sovittu, verkottumiselle on pelisäännöt ja työntekijällä on etätyöhön hyvin sopiva rauhallinen tila käytössään. Sen sijaan silloin kun on tarve luoda uutta sekä vahvistaa yhteistä kulttuuria on eduksi, jos työntekijät ovat fyysisesti lähekkäin. <br />
<br />
Esimerkin uudesta lähestymistavasta antaa Atea. He lanseerasivat <a href="https://www.atea.fi/tietoa-ateasta/uutiset/artikkelit/2017/rytmityo-syrjaytti-etatyon-ateassa/">rytmityön</a> käsitteen kokeiltuaan ensin etätyötä. Etätyön huonot puolet tulivat kuitenkin selvästi esille. ”Työkulttuuri alkoi mennä huonoon suuntaan. Oli vaikea tietää, milloin voi ottaa yhteyttä työtovereihin, kun kalenterissa lukee vain etätyössä. Tehokkuus alkoi laskea”, sanoo Atean henkilöstö- ja viestintäjohtaja Sarita Laras. Rytmityömalli pohjautuu yhdessä sovituille pelisäännöille: jokainen rytmittää tekemisensä työtehtävän ja tilanteen mukaan. Tärkeä periaate on, että muualla kuin toimistolla työskentely on samalla tavoin täysipainoista työtä kuin muukin, ja työntekijän tulee olla tavoitettavissa.<br />
<div>
<br />
Jokaisessa organisaatiossa kannattaa siis miettiä, mikä työteon malli sopii parhaiten niin työntekijöiden kuin työnantajankin kannalta. Keskusteluun aiheesta kannattaa ottaa kaikki mukaan. </div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-80783159417603377722017-05-10T09:23:00.004+03:002017-05-10T09:27:26.162+03:00Johtaja, yhdistätkö vai erotatko?<b><i>Johtajat toimivat suunnannäyttäjinä, organisaattoreina ja kulttuurin luojina, olivatpa he linja- tai projektiorganisaatiossa. Erityisen tärkeää on se, miten johtaja onnistuu yhdistämään henkilöstön. Johtajan on hyvä kysyä itseltään silloin tällöin muutamia tarkistuskysymyksiä. </i></b><br />
<br />
Johtajan toimintatavat ja käyttäytyminen leviävät kuin aallot veneen perässä ja saavuttavat ennemmin tai myöhemmin kaikki organisaatiossa olevat. Esimerkin voima on valtaisa; johtajaa imitoidaan, usein tiedostamattomasti. Se, mitä hän tekee ja sanoo, on monen mielessä sallittua ja hyväksyttävää. <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHxxTMDi_us03cH3iJtcEYFA_IQrGTLEtBL2jXNEVEnc5WA3qYhkqRhxcGWtJdIzTlFNadQ_8tu_66LWkrmY49owhSEfv5Pr0XJXYStGbvgoR_HMVq5D9p9Ib3sk87pehC1AeapygOP7M/s1600/Esimies.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="100" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHxxTMDi_us03cH3iJtcEYFA_IQrGTLEtBL2jXNEVEnc5WA3qYhkqRhxcGWtJdIzTlFNadQ_8tu_66LWkrmY49owhSEfv5Pr0XJXYStGbvgoR_HMVq5D9p9Ib3sk87pehC1AeapygOP7M/s200/Esimies.jpg" width="200" /></a></div>
<br />
Kuitenkin nuo vaikutusaallot törmäävät joskus esteisiin. Syntyy tyrskyjä ja roiskeita. Kaikki eivät ymmärrä tai hyväksy johtajan toimintaa. Tämä on sinänsä luonnollista – eiväthän kaikki voi olla samaa mieltä asioista. Ja erimielisyyksistä voi seurata paljon hyvää, kun ne käsitellään rakentavasti. <br />
<b><br />
Mistä kenkä puristaa?</b><br />
<br />
Hyvinvointimme työssä on uhattuna, jos se, mitä teemme, ei tunnu kiinnostavan johtajaa. Tai jos meihin suhtaudutaan kuin massaan. Tai jos äänemme ei tunnu kuuluvan, vaikka meillä olisi mielestämme erittäin tärkeää ja oleellista, organisaation menestykseen liittyvää sanottavaa. <br />
<br />
Innostuksen tappamiseen ei paljon vaadita. Luottamuksen rakentumiseen taas vaaditaan, ja se vie usein aikaa. Henkiset haavat, joita työpaikoilla saadaan, parantuvat hitaasti.<br />
<br />
Luottamus syntyy, kun kerta toisensa jälkeen näemme, että työmme kiinnostaa ja se on osa sitä ”katedraalia”, mitä ollaan yhdessä rakentamassa – olipa sitten kyse ohjelmistosta, valtameriristeilijästä tai hoivapalveluyksiköstä. Luottamusta lisää myös se, että meihin suhtaudutaan yksilöinä, meitä kuunnellaan ja kohtelu on tasapuolista. <br />
<b><br />
Yhtä ja samaa joukkuetta</b><br />
<br />
Tasapuolisuus on erityisen tärkeä asia. Siitä syntyy aito joukkuehenki. Urheilun puolelta löytyy oiva esimerkki. Henrik Dettmannin valmentama Suomen koripallomaajoukkue saavutti ennen näkemätöntä menestystä kesän 2013 EM-kisoissa sijoittuen yhdeksänneksi. Dettmannilta on kerta toisensa jälkeen tivattu menestyksen avaimia. Yksi niistä oli yksinkertaiselta kuulostava periaate: ”Syötä pallo vapaalle miehelle.” <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkz2ouBpkgu3Wmk_Nx8Dt81cFphGFdmtqQefGdr6JPCo79nvs38TydQoSqBRMUWMi_NRwMBadyULDj7TdmLaSSrAAk0U-mABs9zRMHNTuROjYl9wmvVH6PhC3FwMsOZtkW2rwujKTO2Hs/s1600/Pixmac000086800840.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkz2ouBpkgu3Wmk_Nx8Dt81cFphGFdmtqQefGdr6JPCo79nvs38TydQoSqBRMUWMi_NRwMBadyULDj7TdmLaSSrAAk0U-mABs9zRMHNTuROjYl9wmvVH6PhC3FwMsOZtkW2rwujKTO2Hs/s200/Pixmac000086800840.jpg" width="131" /></a></div>
<br />
<br />
Mukaan peliin pitää siis ottaa koko joukkue, ei vain ansioituneimmat nimimiehet. Jokaisella on roolinsa pelissä. Jos rooli jää niukaksi, syntyy nöyryytyksen tunteita, jotka eivät taatusti paranna peliä. Sen sijaan hyvä joukkuehenki ja onnistumismahdollisuuksien luominen kaikille sytyttävät liekkeihin.<br />
<b><br />
Johtajan silloin tällöin henkisesti helikopteriin</b><br />
<br />
Viisas johtaja nostaa itsensä säännöllisin väliajoin henkiseen helikopteriasemaan ja kysyy itseltään seuraavanlaisia kysymyksiä: <br />
<div>
<ul>
<li>Minkälaisia signaaleja annan ihmisille? Millaista esimerkkiä näytän?</li>
<li>Olenko puolueeton? Annanko aikaa ihmisille tasapuolisesti?</li>
<li>Miten otan eri ihmiset huomioon?</li>
<li>Edistänkö joukon hitsautumista yhteen vai edistänkö joukon eriytymistä?</li>
<li>Panenko ihmiset kilpailuasemaan toistensa kanssa ilman, että sillä on tietoinen tarkoitus?</li>
</ul>
Käyttämällä kymmenen minuuttia joka viikko tähän mietintään voi johtaja löytää asioita, joilla hän voi ratkaisevasti parantaa omaa toimintaansa ja sitä kautta kaikkien hyvinvointia. <br />
<br />
Millä muulla investoinnilla voisikaan olla yhtä suuri vaikutus?</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPY_96QJLFV179HQDepNwOvVqlFZ1CJNefsS4KgjWc2TzBrifRsEnBIu3Xhjvx1uzYDEFKVHFIYOFQrQPtcjwbSSaDvnL6-pHq0C6n9aNEVjPnkcGCYHfwM27WiKD-BSBi82apnWdzb5I/s1600/Airot+027828590-yellow-oars-race+Pond5.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="135" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPY_96QJLFV179HQDepNwOvVqlFZ1CJNefsS4KgjWc2TzBrifRsEnBIu3Xhjvx1uzYDEFKVHFIYOFQrQPtcjwbSSaDvnL6-pHq0C6n9aNEVjPnkcGCYHfwM27WiKD-BSBi82apnWdzb5I/s200/Airot+027828590-yellow-oars-race+Pond5.jpeg" width="200" /></a></div>
<div>
<br /></div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-82143898489575221442017-04-17T09:40:00.000+03:002017-04-17T09:40:16.171+03:00Kolmen kysymyksen strategia<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwTyQDU9ZH2icR3XkU5q_DsHx2AOLXe0cgZz0Qb1dTFOz1Gk1jATCaQYXkbvtwnJyk__FfCgGmgmg5ukZGmtGuzppqrKNXTI8drYdO5mf456Gh9xnLfoyenlEJWXi0lEr0SNhRbf5bYhc/s1600/056236024-houghtful-man-thinking-dreamin.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; display: inline !important; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><img border="0" height="146" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwTyQDU9ZH2icR3XkU5q_DsHx2AOLXe0cgZz0Qb1dTFOz1Gk1jATCaQYXkbvtwnJyk__FfCgGmgmg5ukZGmtGuzppqrKNXTI8drYdO5mf456Gh9xnLfoyenlEJWXi0lEr0SNhRbf5bYhc/s200/056236024-houghtful-man-thinking-dreamin.jpeg" width="200" /></a><br />
<b><i>Strategiatyötä tehdään usein joko liian kaavamaisesti tai keskittyen johonkin kiperäksi koettuun yksittäiseen teemaan. Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin miettiä sitä, missä bisneksessä ollaan nyt ja tulevaisuudessa, missä ollaan parhaita, sekä mitä uutta osaamista muutokset edellyttävät.</i></b><br /><br />Vain pieni osa johtajista ja työntekijöistä kykenee kertomaan, mitkä ovat oman yrityksen tai organisaation strategiset painopisteet. Tämä oli tulos Maarika Mauryn v.2009-2016 tekemästä <a href="http://www.savonsanomat.fi/talous/Selvitys-Suurin-osa-ylimm%C3%A4st%C3%A4-johdostakaan-ei-muista-oman-yrityksens%C3%A4-strategiaa/756446">tutkimuksesta</a>. <br /><br />Osittain saattaa olla kyse siitä, että strategian kapulakieli ei aukene ihmisille. Jos johtajia ja työntekijöitä pyydettäisiin kertomaan, keitä heidän tärkeimmät asiakkaansa ovat ja mihin asiakkaat tarvitsevat yrityksen toimittamia palveluja ja tuotteita, tulos olisi voinut olla aivan toinen. <br /><br />Strategiasta tehdään liian teoreettinen, liian monimutkainen. Kysehän on yksinkertaisesti keinoista, joilla päästään tavoitteeseen, visioon tai miksi sitä ikinä nimitetäänkään. <br /><br />Tavoitteen ja keinojen miettiminen kannattaa aloittaa kysymällä – yhä uudestaan – missä bisneksessä ollaan. Tästä mietinnästä voi syntyä uusia ahaa-elämyksiä. Vanhat esimerkit toimivat edelleen. Kivenhakkaaja ei vain hakkaa kiveä, vaan on rakentamassa katedraalia. Juomatehtailija ei vain tuota juomia, vaan sammuttaa janon. Jääkiekkoklubi ei vain myy lippuja otteluihin, vaan tarjoaa elämyksiä. Messujen järjestäjä ei vain vuokraa tilaa, vaan organisoi kohtaamisia. Viestintätoimisto ei vain huolehdi asiakkaansa tiedotteista, vaan tuottaa hänelle mielenrauhaa. Kahvila ei vain myy tuotteitaan, vaan toimii olohuoneena. Ohjelmistotalo ei myy vain ohjelmistoja, vaan ratkaisuja. <br /><br />Näkökulman laajennus auttaa määrittämään oman toiminta-alueen niin, että asiakkaan todellinen tarve tulee tyydytetyksi. Joissain tapauksissa tuote- tai palvelukokonaisuutta kannattaa laajentaa, joissain tapauksissa supistaa. <br /><br />Kaikissa tapauksissa on löydettävä ”se jokin”, eli oma paremmuus suhteessa kilpailijoihin. Ehkä olemme ylivertaisia palvelun laadussa, ehkä olemme nopein, halvin tai edistyksellisin. Kaikkea hyvää emme kuitenkaan voi olla yhtaikaa. Ei kannata edes yrittää!<br /><br />Asiakkaan todellisiin tarpeisiin ja mielihaluihin vastaaminen on kuin liikkuvaan maaliin pelaamista. Elämysten, mielenrauhan ja ratkaisujen myyminen on dynaaminen haaste. Tilanne elää, maailma muuttuu. On löydettävä tavat lisätä osaamista ilman, että siitä tulee kohtuuton taakka arkeen. On pidettävä tuntosarvet herkkinä aistimaan, mihin suuntaan asiakkaiden tarpeet ja tavat toimia kehittyvät.<br /><br />Missä bisneksessä olet? Missä asiassa olet paras? Mitä osaamista kehität? Jos pystyt vastaamaan näihin kolmeen kysymykseen, sinulla on kaikki mahdollisuudet menestyä.<div>
<br /> <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJYfyRpnULBtr0ZV_yxxQDrzADCILKztcThFj1NBfiuAHNgL1Qt4YhLLAxPKBexpvYjnnKRXZoXvcNPHBwCjne1NMZj4rYZL8M8t8d_TxKcuGN7fPB_5d0V444OjtPqF79t1HONeDuRhQ/s1600/Strategy+4+Pixabay.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJYfyRpnULBtr0ZV_yxxQDrzADCILKztcThFj1NBfiuAHNgL1Qt4YhLLAxPKBexpvYjnnKRXZoXvcNPHBwCjne1NMZj4rYZL8M8t8d_TxKcuGN7fPB_5d0V444OjtPqF79t1HONeDuRhQ/s200/Strategy+4+Pixabay.jpg" width="200" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: xx-small;">Kuva: Pixabay</span></div>
</div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-24045028802565749322017-03-26T16:59:00.000+03:002017-03-26T16:59:47.180+03:00Ero työyhteisöstä voi olla yhtä rankka kuin avioero<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<b><i>Työyhteisöstä lähteminen voi muodostua yhtä stressaavaksi ja ahdistavaksi kokemukseksi kuin avioero. Ero tutuista ihmisistä, paikoista ja toiminnoista koskettaa usein syvältä. Ihmiset käsittelevät tällaista tilannetta eri tavoin. Tärkeintä on, ettei yritä ohittaa tunteitaan kepeästi, vaan antaa niille tilaa.</i></b><br />
<br />
<b>Siirtyminen merkitsee aina menetystä</b><br />
<br />
”Ennen minulla oli kaikki, nyt ei ole mitään,” sanoi keski-ikäinen, hyvissä asemissa työskennellyt mies sen jälkeen, kun hänen toimensa oli lopetettu osana laajempaa uudelleenorganisointia. Hän oli yhtäkkiä ulkona kaikesta. Hänellä ei ollut enää roolia johtajana, esimiehenä, työyhteisön jäsenenä. Tyhjä kalenteri. Mykkä puhelin. Haikea muisto kahvihuoneen puheensorinasta.<br />
<div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUKOOuzT0xoHY0vd4MQxlvMepNfFk2KrL1iGPzz3R1NqARei-U9FPsxg_vqR64r21Cry5VrjfJ0U56Y4qKvVsvpcoHL4TW0VsdccuCjKDHSEA1dMnlJD8UmDjhV5nm-xHo87mPljhPOwo/s1600/unemployed.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="111" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUKOOuzT0xoHY0vd4MQxlvMepNfFk2KrL1iGPzz3R1NqARei-U9FPsxg_vqR64r21Cry5VrjfJ0U56Y4qKvVsvpcoHL4TW0VsdccuCjKDHSEA1dMnlJD8UmDjhV5nm-xHo87mPljhPOwo/s200/unemployed.jpg" width="200" /></a></div>
<div>
<br />
Työyhteisöstä siirrytään pois monista syistä. Joskus aloite on henkilöllä itsellään, joskus organisaatiolla. Kaikissa tapauksissa muutos kirpaisee, tavalla tai toisella. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kertoi <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005142721.html">kolumnissaan</a> 26.3.2017, miten hänen alaisensa pohti saamaansa työtarjousta. Päätöksen syntyminen edellytti syvälle menevää mietintää muun muassa työn merkityksellisyydestä.<br />
<br />
<b>Tunteet pinnalla, mieli herkkänä</b><br />
<br />
Siirtymistilanteessa on samoja piirteitä kuin avioerossa, yhdessä vaikeimmista ihmisen kokemista tapahtumista. Tunteet vellovat kuin kiikkulaudalla. Milloin vallalla on pettymys, suru, jopa viha, milloin orastava toivo uusista mahdollisuuksista. Siinäkin tapauksessa, että henkilö lähtee työyhteisöstä omasta aloitteestaan, voi epävarmuus iskeä: tuliko tehdyksi oikea päätös. Ihminen on siirtymisvaiheessa usein kuin vereslihalla. Hän reagoi kaikkiin signaaleihin voimakkaasti. Adrenaliinitaso on korkealla. Henkistä tasapainoa ei ole helppo saavuttaa. <br />
<br />
<b>Yksi menee lukkoon, toinen putsaa pöytää</b><br />
<br />
On useita tapoja käsitellä tätä haastavaa tilannetta. Yksi jähmettyy toimintakyvyttömäksi, menee lukkoon. Toinen kasvattaa kovan kuoren ja vähättelee tilanteen merkitystä. Kolmas haluaa selvittää kaikki mahdolliset epäselvyydet muiden kanssa, puhdistaa pöydän niin töiden kuin henkilösuhteidenkin osalta. Suurin osa risteilee näiden välillä. <br />
<b><br />Mitä voi tehdä, miten auttaa</b><br />
<br />
Joku voisi sanoa, että vain aika auttaa pääsemään kiperästä vaiheesta yli. Todellisuudessa eri osapuolet voivat tehdä paljonkin sellaista, joka auttaa sekä lähtijää että työyhteisöä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:<br />
<br />
Esimies:<br />
<ul>
<li>Anna aikaasi lähtijälle. Keskustele, anna monipuolista palautetta. </li>
<li>Osoita, että välität lähtijän tulevaisuudesta. Anna apuasi, missä voit.</li>
<li>Sovi miten mahdolliset keskeneräiset tehtävät hoidetaan, kunnioittaen lähtijän antamaa panosta työyhteisölle. </li>
</ul>
Työtoveri:<br />
<ul>
<li>Katso tilannetta myös lähtijän kannalta. Käyttäydy kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan.</li>
<li>Kuuntele lähtijän viestejä – niissä on varmasti paljon hyviä oppeja. </li>
<li>Kerro, mitä lähtijässä arvostat. Nosta esille yhteisiä hyviä kokemuksia. </li>
</ul>
Lähtijä itse: <br />
<ul>
<li>Kun lähtö – syystä tai toisesta – on selvä, ankkuroi ajatuksesi tulevaisuuteen ja uusiin mahdollisuuksiin. </li>
<li>Ole ainakin hetken ajan huojentunut siitä, mitä (epämieluisaa) ei tarvitse enää tehdä/kokea.</li>
<li>Tunnista ja tunnusta, mitä olet saanut oppia. Ole niistä kiitollinen.</li>
</ul>
<b><br /></b>
<b>Asenne ratkaisee tässäkin</b><br />
<br />
Irtautuminen totutusta on aina iso henkinen prosessi. Se voi edetä hyvin monella tavoin. Olennaisinta on asenteemme: voimme tehdä asioista mielessämme hankalia, tai voimme löytää niistä positiivisia näkökulmia. Pahimmillaan voimme jäädä menneisyytemme vangeiksi, kun meidän pitäisi rakentaa uutta rooliamme tulevaisuutemme valtiaana. <br />
<br />
Surut on kuitenkin surtava. Tunteiden ohittaminen järkiperäisin perusteluin voi toimia hetkellisesti, mutta maton alle lakaistuina tunteet pyrkivät muistuttamaan itsestään vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Avoimessa hengessä käydyt keskustelut esimiehen ja työtoverien kanssa nousevat siirtymätilanteessa suureen arvoon – niistä voi parhaimmillaan jäädä pysyvä positiivinen jälki kaikkien mieliin. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWVN0Bg2FwL30wkbjhqbJoGzSEwws78NGsgDWzywovnUoz6HhyphenhyphenL5xyRmDduZyWO_x4RTg4N_gKpmiFRedTnZH8KlepYEad3poroXyk9lI7mGWCW-MOE6ip_OInfih5eiQR7qWM-6_BVIw/s1600/yay-19234754.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWVN0Bg2FwL30wkbjhqbJoGzSEwws78NGsgDWzywovnUoz6HhyphenhyphenL5xyRmDduZyWO_x4RTg4N_gKpmiFRedTnZH8KlepYEad3poroXyk9lI7mGWCW-MOE6ip_OInfih5eiQR7qWM-6_BVIw/s200/yay-19234754.jpg" width="200" /></a></div>
<br /></div>
</div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-21361759416576560162017-02-23T12:51:00.000+02:002017-02-23T12:51:58.445+02:00Emmekö olekaan tyytyväisempiä työssä kuin 1960-luvulla?<div class="MsoNormal">
<b><i>On jo pitkään tiedetty,
että henkilöstön tyytyväisyys vaikuttaa positiivisesti tuloksiin.
Tyytyväisyyttä ja onnellisuutta lisääviä tekijöitä on selvitetty ja niihin on
panostettu. Kuitenkin uusimmat tutkimustulokset kertovat, että tunnetila työtä
tehdessä ei olekaan useimmilla hyvä. Yksi mahdollinen selitys on, että olemme
tulleet entistä vaativammiksi työtämme ja työolosuhteitamme kohtaan. <o:p></o:p></i></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><i><br /></i></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Selvä yhteys
tyytyväisyyden ja tehokkuuden välillä<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
Työntekijöiden
tyytyväisyys työhön ja työympäristöön lisää tehokkuutta, luovuutta ja
yhteistyökykyä. Tästä on olemassa vankkoja tutkimustuloksia. Jokainen meistäkin
tunnistaa asian omalta kohdaltamme: hyvällä mielellä ollessa kaikki luistaa ja
tulosta tulee.<br />
<br />
University of Warwickin paljon siteeratun <a href="https://www.fastcompany.com/3048751/the-future-of-work/happy-employees-are-12-more-productive-at-work">tutkimuksen</a> mukaan
tyytyväiset työntekijät ovat 12% tuottavampia kuin muut. Tyytyväisen ihmisen aivot
toimivat paremmin. Luova työ sujuu ja ongelmat ratkeavat. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Monta keinoa
lisätä tyytyväisyyttä <o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLkiZ-GBFxJNlgcBIvABqEAXZJ-Fbk-ojRkhFO93d0pxexcIDLsSlJAzNNl04bE6TWyQtynVi1XGuXJXGkOzuPXWZRhBbwt6kEthOld9N8I0_GB9zn1vfHiQh1neuhw_5OpzlfqJucbwA/s1600/022337233-group-young-happy-people-looki.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="156" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLkiZ-GBFxJNlgcBIvABqEAXZJ-Fbk-ojRkhFO93d0pxexcIDLsSlJAzNNl04bE6TWyQtynVi1XGuXJXGkOzuPXWZRhBbwt6kEthOld9N8I0_GB9zn1vfHiQh1neuhw_5OpzlfqJucbwA/s200/022337233-group-young-happy-people-looki.jpeg" width="200" /></a>Kun
Google investoi työntekijöidensä tukemiseen ja hyvinvointiin, henkilöstön
tyytyväisyys yllä mainitun <a href="https://www.fastcompany.com/3048751/the-future-of-work/happy-employees-are-12-more-productive-at-work">tutkimuksen</a>
mukaan kasvoi peräti 37%. Raha ei todellakaan ole ainoa tehokas motivaattori!<br />
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Dropboxin
organisaatiossa havaittiin, että tyytyväisyyden kannalta olennaista oli tukea
työn joustavuuden ja yhteistyön kombinaatiota (<a href="https://www.siliconrepublic.com/jobs/future-of-work-inspirefest-working-employee-company-advice">siliconrepublic.com</a>). Konkreettisena
toimenpiteenä ihmisten sallittiin käyttää työssään niitä laitteita ja alustoja,
joita he käyttivät vapaa-aikanaankin. Työn tekeminen tehtiin helpoksi
ihmisille.<o:p></o:p><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Joustava
työ pulpahtaa toistuvasti esille tyytyväisyyttä edistävän asiana. Adi Gaskell
kertoo Forbesin sivuilla julkaistussa <a href="http://www.forbes.com/forbes/welcome/?toURL=http://www.forbes.com/sites/adigaskell/2016/01/15/why-a-flexible-worker-is-a-happy-and-productive-worker/&refURL=https://www.google.fi/&referrer=https://www.google.fi/">artikkelissaan</a> tutkimuksesta,
jonka mukaan joustavaa työtä tekevät ihmiset olivat onnellisempia, tehokkaampia
ja harvemmin sairaina, vaikka tekivätkin pitempiä työpäiviä. <o:p></o:p><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ehkä
hiukan yllättävästi myös ilmaiset juomat ja välipalat tuntuvat selvästi lisäävän
työntekijöiden tyytyväisyyttä - ainakin jos he kuuluvat Z-sukupolveen. Tämä
tuli esille tuhannen tietotyöläisen vastauksista Yhdysvalloissa tehtyyn <a href="http://www.usatoday.com/story/money/2015/09/16/study-says-snacks-affect-happiness-at-work/72259746/">kyselyyn</a>. Jotkut nuoret
pitivät ilmaista ruokatarjontaa jopa yhtenä kriteerinä työnantajan valinnassa!<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Onko tyytyväisyys
nyt huipussaan?<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
Keinoja
lisätä tyytyväisyyttä työssä on siis paljon. Mutta mikä todellinen tilanne
tyytyväisyyden suhteen on tällä hetkellä? <o:p></o:p><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Meistä
monet kokevat työn merkitykselliseksi ja antoisaksi. Ja miksi emme kokisi – johtamisessa
kiinnitetään entistä enemmän huomiota yksilöihin, osaamista kehitetään,
työympäristöä ja työn tekemistä muutetaan tarpeiden mukaan. <o:p></o:p><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Toista
oli vaikkapa 1960-luvulla: pomon valta oli ehdoton, toiminta säänneltyä ja
valvottua. Liiasta oma-aloitteisuudesta saattoi saada omituisen leiman. Naiset kelpuutettiin
lähinnä mapitus- ja kahvinkeittotehtäviin, ja he osallistuivat kokouksiin
kahvin kaatajina. <o:p></o:p><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Luulisi,
että nyt tihkumme onnea ja tyytyväisyyttä työssä. Fast Company kertoo kuitenkin
<a href="https://www.fastcompany.com/3048751/the-future-of-work/happy-employees-are-12-more-productive-at-work">gallupista</a>, jonka mukaan
ainoastaan 13% työntekijöistä ovat sitoutuneet työhönsä – enemmistö siis ei
nautikaan työstään. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Perinteiset
kyselyt eivät ehkä paljasta kaikkea<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
Briteistä
kuuluu kummia. University of Sussexin tutkijat tekivät uudenlaisen <a href="http://theconversation.com/happiness-mapped-why-work-is-the-place-we-feel-the-worst-72689" target="_blank">tutkimuksen </a>työtyytyväisyydestä. He keskittyivät tutkimaan sitä, mitä ihminen kokee juuri sinä
hetkenä, kun hän suorittaa jotain aktiviteettia työssä tai kotona. Perinteisesti vastaajia pyydetään antamaan yleinen arviointi tuntemuksistaan ja ajatuksistaan
liittyen työhön.<br />
<br />
Tutkijat rakensivat älypuhelinapplikaation, jonka avulla ihmiset
vastasivat ’on-the-go’ lyhyisiin, satunnaisiin aikoihin lähetettyihin
kyselyihin juuri sen hetkisistä tunteista. Tutkimuksessa kerättiin yli miljoona
vastausta kymmeniltä tuhansilta henkilöiltä Brittein saarilla. <o:p></o:p><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tulokset
hämmästyttävät: palkkatyön tekeminen arvioitiin alemmas kuin mikään muu aktiviteetti,
<o:p></o:p><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOE6ct16pPSKAZ4samhVfM2crvUZWF1bwhRkwnucvPCly9EoiWiRKpiyegJiZNW4-aln-qvTRYP5qACd1TgrAzHnplGUEXE2NkeW5OFLhl9dd5AcO7juzejE3sP4aDoodMQp8ddxptvZA/s1600/026060289-businessman-laptop-sitting-des.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOE6ct16pPSKAZ4samhVfM2crvUZWF1bwhRkwnucvPCly9EoiWiRKpiyegJiZNW4-aln-qvTRYP5qACd1TgrAzHnplGUEXE2NkeW5OFLhl9dd5AcO7juzejE3sP4aDoodMQp8ddxptvZA/s200/026060289-businessman-laptop-sitting-des.jpeg" width="133" /></a></div>
lukuun ottamatta sairasvuoteella makaamista. Työn tekemisen aikana olo ei siis tuntunut
tyytyväiseltä. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Mieluiten aivan
muualla<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
Tutkija
päättelevät, että syynä tuloksiin on työssä koettu levottomuus, huoli ja pelko.
Vaikka ihmiset suhtautuvatkin positiivisesti palkkatyöhön ajatellessaan sen
merkitystä ja arvoa itselleen, työn psykologinen kustannus on heille usein
suuri. Se tulee esille paineina ja stressinä itse työn tekemisen aikana. <o:p></o:p><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Brittitutkimus
tiivistyy toteamukseen, että ihmiset olisivat itse asiassa mieluiten muualla
kuin tekemässä työtä. Tästä johtuu se, että ihmiset yleensä tekevät pitempää
päivää ja panostavat enemmän työn tekemiseen silloin, kun siitä saatava korvaus
on suurempi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Vastuuhenkilö
löytyy läheltä<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
Meille
kaikille jää tehtävä pohtia asiaa omalta kohdalta. Mitä tunteita itse koen, kun
teen työtä? Mitä ne merkitsevät? <o:p></o:p><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Käytettävissä
on aivan erilainen keinovalikoima työtyytyväisyyden parantamiseen kuin
aikaisemmilla vuosikymmenillä. Valikoimasta löytyy varmasti jotain sopivaa.<o:p></o:p><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vaatimukset
työn, työyhteisön ja työympäristön suhteen ovat kasvaneet sitä mukaa, kun näitä
asioita on kehitetty. Ovatko odotuksemme ylimitoitettuja? <o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Vastuu
tyytyväisyydestä työssä ei ole vain työnantajalla. Erityisesti voisimme miettiä
sitä, mitä itse voisimme tehdä tyytyväisyyden lisäämiseksi ja miten omalla
panoksellamme voisimme parantaa muiden työtyytyväisyyttä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-aJk0779jajfrjpwMqUmtPJMizYyZ4La643d_vge65NgQ_SlexzL3itykbFg9ZIA-dOoUTDa1blkBNKw-iMtovYLFA6XRGR_sGTniK3VwL8zd3faICNF-gBc55V2tH6crOuSvG445QWM/s1600/047280746-manager-and-business-team.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-aJk0779jajfrjpwMqUmtPJMizYyZ4La643d_vge65NgQ_SlexzL3itykbFg9ZIA-dOoUTDa1blkBNKw-iMtovYLFA6XRGR_sGTniK3VwL8zd3faICNF-gBc55V2tH6crOuSvG445QWM/s200/047280746-manager-and-business-team.jpeg" width="200" /></a></div>
<o:p></o:p></div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-44806023090873745222017-01-27T12:56:00.000+02:002017-01-27T13:01:19.115+02:00Yrittäjä, sinnitteletkö liian pitkään?<b><i>Jos yrityksen tilanne on päätynyt huonoon jamaan, on yrittäjällä edessään tärkeä päätös. Moni neuvoo sinnittelemään ja uskomaan parempaan tulevaisuuteen. Joskus on kuitenkin parempi tunnustaa tosiasiat ennen kuin kaikki on menetetty. Sopeutuminen tähän ajatukseen voi olla hyvä pohja uudelle yrittämiselle.</i></b><br />
<b><i><br /></i></b>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzkIagtGzN1Y0jg0afqkmFEJeOqkJC8wXeEbPQ9Cr22JvVnB8WTLFPn9EiRc7B488FeC_haXpkQYndgwftBvF8KnwXKclqVOcs2bQ1Irts0CHJlA8I2stJ_J2-VrfSPIqDwM17-srCOPY/s1600/Pixmac000079747631-300x225.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzkIagtGzN1Y0jg0afqkmFEJeOqkJC8wXeEbPQ9Cr22JvVnB8WTLFPn9EiRc7B488FeC_haXpkQYndgwftBvF8KnwXKclqVOcs2bQ1Irts0CHJlA8I2stJ_J2-VrfSPIqDwM17-srCOPY/s200/Pixmac000079747631-300x225.jpg" width="200" /></a>Yrittäjä katsoo huolestuneena pankkitiliään. Varat loppuvat pian, ellei ihmettä tapahdu. Sydän alkaa pamppailla, hiki nousta otsalle. Miten kummassa tästä selvitään? Mutta luovuttaahan ei saa. Luovuttaja on luuseri. Häpeä laskeutuu hänen päällensä.<br />
<br />
<b>Yrittäjä hyveiden pakkopaidassa</b><br />
<br />
Rohkeus, päämääräisyys ja järkkymätön optimismi ovat arvostettuja hyveitä yrittäjämaailmassa. Jos vain jaksaa yrittää, palkinto tulee ennen pitkää; mikään ei saa horjuttaa uskoa omaan asiaan. Sellaista yrittäjää ihannoidaan, joka jaksaa pinnistellä läpi harmaan kiven. Some vilisee mietelauseita ja viisaita ajatuksia, joissa kannustetaan ikuiseen sitkeyteen.<br />
<br />
<b>Hyväksy tilanne ja toimi</b><br />
<br />
Useimmiten sinnikäs yrittäminen todellakin kannattaa. Aina se ei kuitenkaan ole järkevintä. Yritysneuvojat ja yrityskummit pääsevät näkemään kulissien taakse neuvonta- ja mentorointityössään.<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQCNNER_BbWomXhJRJ0fTpARSYN_5h3tE4zHj3cWTSpZQeHzZBi22ejYD-Ws_JP8Rn7SAxd068uKg1FSHIy9VPYZtEyrRXG6fw8U8sHBlDz4zA2zBICLJDk-3BqiabF6NPVRPoAUzmQ48/s1600/Huolestunut+mies.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQCNNER_BbWomXhJRJ0fTpARSYN_5h3tE4zHj3cWTSpZQeHzZBi22ejYD-Ws_JP8Rn7SAxd068uKg1FSHIy9VPYZtEyrRXG6fw8U8sHBlDz4zA2zBICLJDk-3BqiabF6NPVRPoAUzmQ48/s200/Huolestunut+mies.jpg" width="133" /></a><br />
On tapauksia, joissa tilanne on kehittynyt sellaiseksi, että sinnittely ei enää auta. Yritys on saattanut menettää tärkeimmät asiakkaansa, kilpailutilanne kiristynyt äärimmilleen, oma tuote tai palvelu jäänyt ratkaisevasti jälkeen kehityksestä. Yrittäjän tilanne on saattanut muuttua esimerkiksi sairauden takia. Tai sitten aloittava yritys ei koskaan oikein päässytkään vauhtiin.<br />
<br />
<b>Katse eteenpäin</b><br />
<br />
Kun lopettamispäätös on tehty, yrittäjän on turha katsoa taaksepäin ja surra menneitä. On vain haettava paras ratkaisu, jolla tappiot minimoidaan.<br />
<br />
Tunteiden taklaaminen on ehkä suurin haaste. Miten selittää itselleen ja muille, että emme onnistuneet? Miten päästä yli pettymyksestä?<br />
<br />
Kohtalotovereita löytyy riittämiin. Vertaistuki on usein se paras tuki. Tärkeää on tunnistaa, missä meni pieleen ja mikä puolestaan meni hyvin. Voisiko vahvuuksien kautta avautua uusia mahdollisuuksia?<br />
<b><br /></b>
<b>Kokemukset kunniaan</b><br />
<br />
Kokemusten arvo unohtuu helposti vaikeina hetkinä. Ne ovat mitä paras tase-erä, jota kannattaa hyödyntää.<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqM6yxbVAODNuobdICG15r2-eWvcw_WyLHupFdRNKlCVRgJHN-XBILCl3a3YOsofWBBg0EmgsFdJyP-I6j6sDi_kkWJEx161MweWZKrrp54bW5yPXp0HFQ402gd_XXGDA1ejW09P2LfME/s1600/Plan.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="182" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqM6yxbVAODNuobdICG15r2-eWvcw_WyLHupFdRNKlCVRgJHN-XBILCl3a3YOsofWBBg0EmgsFdJyP-I6j6sDi_kkWJEx161MweWZKrrp54bW5yPXp0HFQ402gd_XXGDA1ejW09P2LfME/s200/Plan.jpg" width="200" /></a><br />
Toivottomasta tilanteesta ulos pääseminen voikin itse asiassa olla tervettä sopeutumista uuteen tilanteeseen. Pelimerkit pannaan vain uuteen asentoon.<br />
<br />
Yrittäjä, älä sinnittele liian pitkälle! Siten säilytät parhaiten pesämunan uusiin koitoksiin.Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-42211016224381929662016-12-30T17:57:00.001+02:002016-12-30T17:57:54.143+02:00’Hyvä tyyppi’ ei riitäkään johtajan speksiksi<span style="font-family: inherit;"><b><i>Hyvän johtajan piirteitä on pyritty määrittelemään sinnikkäästi erityisesti sen jälkeen, kun usko autoritäärisen johtamisen tehoon hiipui. Usein on ajateltu, että hyvällä johtajalla on tietynlaisia persoonallisuuspiirteitä. Tämä uskomus ei näytä pitävän kutiaan – eniten vaikuttaa johtajan käyttäytyminen.</i></b></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;">Johtajaksi synnytään, sanovat jotkut. Johtajaksi kasvetaan, sanovat toiset. Kumpikin saattaa olla oikeassa. Kuitenkin on enemmän aihetta uskoa jälkimmäiseen.</span><br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKzypTokYBntjBmTQC6DEAYOHgrvlcG-X35DNpcOG2xzx3NUP0BnQwEZ5R-lAEoWyQoncBCiESy_b2MToHy8HSqnJ9IHy7sZnjt3IgU2tBgyzbtBlLmMeLNAlfLMMolv5-c1_KYATZMH0/s1600/business-idea-647205_1280.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKzypTokYBntjBmTQC6DEAYOHgrvlcG-X35DNpcOG2xzx3NUP0BnQwEZ5R-lAEoWyQoncBCiESy_b2MToHy8HSqnJ9IHy7sZnjt3IgU2tBgyzbtBlLmMeLNAlfLMMolv5-c1_KYATZMH0/s200/business-idea-647205_1280.jpg" width="200" /></a><span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;">Ajatteletko, että sukupuolella on merkitystä johtamisessa? Entä älykkyys, antaako se ratkaisevan edun hyvälle johtajalle?</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;"><b>Ei sukupuoli eikä älykkyys</b></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><b><br /></b></span>
<span style="font-family: inherit;">Ehkä hiukan yllättävästi johtajan sukupuoli ja älykkyys eivät korreloi lainkaan sen kanssa, miten </span><span style="font-family: inherit;">hyvin organisaatio menestyy. Tämä tuli selkeästi esille Liisa Lempisen tutkimuksessa (<a href="http://www.liikekirjat.fi/koulutus/2016-12-08-johtajuus-2017-tuloksiin-sytyttavan-johtamisen-elementit/" target="_blank">Johtajuus 2017 -seminaari, Suomen Liikekirjat, 8.12.2016</a>). Tavoitteiden saavuttamiseen ei siis vaikuta onko johtaja nainen tai mies, eikä johtajan äly siirry suoraan toimintaan ja muualle organisaatioon.</span><br />
<br />
<h4>
<span style="font-family: inherit;">Persoona pelissä – ei riitä sekään</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit; font-weight: normal;">Toinen kiinnostava tulos Lempisen tutkimuksesta oli, että johtajan persoonallisuus ei sekään vaikuta suoraan organisaation menestykseen.</span></h4>
<span style="font-family: inherit;">Tarkasteltuja piirteitä olivat tunnollisuus, mukautuvuus, ekstroversio, tasapainoisuus ja avoimuus. Kaikki hyviä ominaisuuksia sinänsä. Mutta niistä ainoastaan tunnollisuus korreloi jonkin verran menestyksen kanssa. Introverteille henkilöille on tässä kannustava viesti!</span><br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP9hkHUSo8sGSYMyaUQmQE0aoHuAfDQCuZpT3odiodt5E4yQvLdOIEQDUfY5hHnwHBXv48TKqXGQ0mwC04CiMMPqtNBYl9R-qbmcOcCFUYf30zIhiQ56PkbwOsTV9LkjMWCAoKjr4pL1E/s1600/047286150-business-presentation.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; display: inline !important; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP9hkHUSo8sGSYMyaUQmQE0aoHuAfDQCuZpT3odiodt5E4yQvLdOIEQDUfY5hHnwHBXv48TKqXGQ0mwC04CiMMPqtNBYl9R-qbmcOcCFUYf30zIhiQ56PkbwOsTV9LkjMWCAoKjr4pL1E/s200/047286150-business-presentation.jpeg" width="200" /></a><span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;">Kuinka usein puhutaankaan siitä, että uutta johtajaa rekrytoitaessa parasta on valita ’hyvä tyyppi’, jolla on näitä positiivisia luonteenpiirteitä. Ulospäinsuuntautunut hyvä kommunikoija miellyttää monia rekrytoijia. Mutta vaikka miten huolella valittaisiin tietynlainen ihmistyyppi, onnistumista organisaation tavoitteiden saavuttamisessa ei tällä varmisteta.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;"><b>Se merkitsee, miten johtaja käyttäytyy</b></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span>
Organisaation menestykseen vaikuttaa Lempisen tutkimuksen mukaan ennen kaikkea se, miten johtaja tai esimies käyttäytyy ja minkälaista psykologista pääomaa hänellä on.<br /> </span><span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;">Mikä käyttäytymisessä on tärkeää? Tärkeää näyttää olevan se, että johtaja on sekä tehtävä- että suhdeorientointunut. Esimerkiksi roolien ja tavoitteiden selkeys tuntuu olevan yhä edelleen erittäin oleellista työntekijöille, ja johtajalta odotetaan panosta tähän. Suhdeorientoituneisuus pitää sisällään sen, että johtaja huomioi alaisiaan. Hän valtuuttaa, osallistaa ja kehittää heitä. Hän stimuloi alaisiaan älyllisesti. Tällainen johtajan käytös lisää työtyytyväisyyttä ja sitouttaa ihmiset yhteiseen tekemiseen.</span><br />
<br />
<h4>
<span style="font-family: inherit;">Psykologisesta pääomasta potkua</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMDXOYdfmiz2KTYaBLxxPN6a4uheg9ReBadnIigGZRlHKlDMjSd28aTjK4uWy6FlmfrGIh4NgrBW5RxLMy1qp1H0L3tiv2IhulVJisWUZFX06QfugAKRkl-IpSp8TZQxfbLf1mi4vA7Ac/s1600/hands-1345059_1280.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMDXOYdfmiz2KTYaBLxxPN6a4uheg9ReBadnIigGZRlHKlDMjSd28aTjK4uWy6FlmfrGIh4NgrBW5RxLMy1qp1H0L3tiv2IhulVJisWUZFX06QfugAKRkl-IpSp8TZQxfbLf1mi4vA7Ac/s200/hands-1345059_1280.jpg" width="181" /></a><span style="font-family: inherit; font-weight: normal;">Oletko toiveikas, optimistinen, itseesi luottava ja muutoksissa selviytyjä? Jos olet, sinulla on sellaista psykologista pääomaa, jota tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseen. Nämä tekijät antavat potkua, auttavat suoriutumaan haasteista. Ne lisäävät myös omalta osaltaan työtyytyväisyyttä. </span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit; font-weight: normal;">Unohdetaan siis sukupuoli ja älykkyysosamäärä, sekä persoonallisuuden piirteet – ne eivät takaa menestystä. Menestys edellyttää, että kaikki organisaation jäsenet ovat innostuneita ja sitoutuneita. Tämän johtaja saa aikaan sellaisella käyttäytymisellä, jolla kaikkien työ saadaan tuntumaan merkitykselliseltä. Sen jälkeen työn imu tuottaa työn iloa.</span></h4>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-40039777370082637512016-11-25T17:37:00.000+02:002016-12-30T18:01:03.955+02:00Joko sinä harrastat kokeilukulttuuria?<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMJzj7KcIs8DGmmSPJ9DvaYi9Bon2CB4kIUIYx88hotCEghJmU5iImbOpWtKdakTIGbkdKBB3wIWVY2ePIz7ytSWx6hjZfSX3Xrhr0kbgbE00BTn7ARm94ntyXHfdJnzxek69fGAJMVEM/s1600/Whats+next.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><br /></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMJzj7KcIs8DGmmSPJ9DvaYi9Bon2CB4kIUIYx88hotCEghJmU5iImbOpWtKdakTIGbkdKBB3wIWVY2ePIz7ytSWx6hjZfSX3Xrhr0kbgbE00BTn7ARm94ntyXHfdJnzxek69fGAJMVEM/s1600/Whats+next.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><br /></a>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7-iWe2aGgy7U1tAaZwGvUYHWKQASHhaTY_alVadZba_zjeedimBL91SITgvbnY272vF22PaQ1vdKrbG3EBJouEoKR972i9RfyeY0_jiuOTt-g9N2CCx90aq6qcimPiue24poRcdjFnAc/s1600/You-Know-Your-Customers-3409568.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMJzj7KcIs8DGmmSPJ9DvaYi9Bon2CB4kIUIYx88hotCEghJmU5iImbOpWtKdakTIGbkdKBB3wIWVY2ePIz7ytSWx6hjZfSX3Xrhr0kbgbE00BTn7ARm94ntyXHfdJnzxek69fGAJMVEM/s1600/Whats+next.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><br /></a><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7-iWe2aGgy7U1tAaZwGvUYHWKQASHhaTY_alVadZba_zjeedimBL91SITgvbnY272vF22PaQ1vdKrbG3EBJouEoKR972i9RfyeY0_jiuOTt-g9N2CCx90aq6qcimPiue24poRcdjFnAc/s200/You-Know-Your-Customers-3409568.jpg" width="200" /></div>
<b><i>Kokeilukulttuuri haastaa meidät uudistamaan toimintatapaamme, mikä ei ole aina helppoa täydellisyyteen pyrkiville ihmisille. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse panna romukoppaan. Aito halu saada asiakkaalle hyvä tuote tai palvelu on yhä edelleenkin arvossaan – keinot vain muuttuvat. </i></b><br />
<br />
Meissä elää myötäsyntyinen halu huolehtia siitä, että tuotteemme tai palvelumme on viimeiseen asti mietitty. Työstämme yksityiskohtia niin, että tuote varmasti sopii kaikki tilanteisiin. Emme missään tapauksessa halua, että asiakas pettyy. <br />
<br />
Tarkastellaanpa asiaa yleisellä tasolla. Jokaisella tuotteen tai palvelun tarjoajalla on kaksi isoa haastetta:<br />
<br />
1. Vastaako tuote tai palvelu kilpailukykyisellä tavalla todellista asiakkaan tarvetta. <br />
2. Pysyykö oma tarjoama mukana muutoksissa, jotka muuttavat pelikenttää yhä nopeammin. <br />
<br />
Selvitäänkö näistä haasteista perinteistä tapaa noudattamalla? Ei selvitä. <br />
<br />
Oma arvaus asiakkaan tarpeista ei osu aina nappiin. Sama tapahtuu, jos tyydymme havainnoimaan liiketoimintaympäristön muutoksia vain omana harjoituksena, kuin vakuumissa. <br />
<br />
Monelle oma tuote tai palvelu on lähes pyhä asia, jota vaalitaan viimeiseen asti sellaisena kuin sen omissa mielikuvissa kerran näki. Tämä ei kuitenkaan toimi, ei ainakaan nykymaailmassa.<br />
<b><br />Tarvitaan rohkeutta kysyä ja kokeilla </b><br />
<br />
Ratkaisu haasteista selviämiseen on kysyminen ja kokeileminen, mielen avaaminen asiakkaan odotuksille ja toiveille. <br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMJzj7KcIs8DGmmSPJ9DvaYi9Bon2CB4kIUIYx88hotCEghJmU5iImbOpWtKdakTIGbkdKBB3wIWVY2ePIz7ytSWx6hjZfSX3Xrhr0kbgbE00BTn7ARm94ntyXHfdJnzxek69fGAJMVEM/s1600/Whats+next.png" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMJzj7KcIs8DGmmSPJ9DvaYi9Bon2CB4kIUIYx88hotCEghJmU5iImbOpWtKdakTIGbkdKBB3wIWVY2ePIz7ytSWx6hjZfSX3Xrhr0kbgbE00BTn7ARm94ntyXHfdJnzxek69fGAJMVEM/s200/Whats+next.png" width="192" /></a><br />
<br />
<a href="https://somemasters.com/" target="_blank">SoMe Mastersin</a> Dick Lindertz loi ensin palvelut ja perusti vasta sitten yrityksen. Hän testasi bisnestä kokeilumielellä. Kun se otti tulta, oli aika laittaa toiminnan perusinfra kuntoon. Nyt Dick on jo vuosia ollut aktiivinen sosiaalisen median toimija, airut ja valmentaja. <br />
<br />
Palveluja on kehitetty iät ja ajat, mutta <a href="https://www.hellon.com/" target="_blank">Hellon </a>tekee sen kokeillen. Varhaisesta projektivaiheesta alkaen suunnittelutyötä tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Lähestymistapa on poikkitieteellinen ja inhimillistä näkökulmaa korostava. Se tuottaa tuloksia, joita ei tuotekehityskammiossa saataisi aikaan. <br />
<br />
Valotaiteilija Kari Kola kokeilee uusia bisnesmalleja (<a href="http://app.kauppalehti.fi/uutiset/valotaiteilija-kaansi-bisnesmallinsa-paalaelleen/233Fee3Z/uusimmat" target="_blank">Kauppalehti 23.11.2016</a>). Hän ei odota tarjouspyyntöjä, vaan lähtee rohkeasti tarjoamaan yrityksensä Valoparta Oy:n palveluja tahoille, joita ne voisivat kiinnostaa – ja jotka kiinnostavat häntä. Tällä periaatteella Kola pääsi ainoana taiteilijana tekemään juhlavuoden avajaisten valoteoksen Unescon pääkonttoriin Pariisiin. <br />
<br />
Aito halu tuottaa jotakin, joka täyttää asiakkaan tarpeet paremmin kuin muut vaihtoehdot, on edelleenkin tuote- ja palvelukehityksen menestyksen ydin. Kokeilemalla onnistutaan nopeammin ja varmemmin.<br />
<br />
Joko sinäkin kokeilet?<br />
<div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5u6xJbP8-LOIK4cBD1AaVUhN5puJqsCgw0ceJTLhx4gaeXpMMgiQkOLo5xnB1RwOx7quHMiBB7eESOiTCf19Cd3PCVqR0aavydoRS5sc_xfHFa6-CTSYGd8RlilPxPXyE1kgne8KYBAM/s1600/Succeed+fail.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="256" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5u6xJbP8-LOIK4cBD1AaVUhN5puJqsCgw0ceJTLhx4gaeXpMMgiQkOLo5xnB1RwOx7quHMiBB7eESOiTCf19Cd3PCVqR0aavydoRS5sc_xfHFa6-CTSYGd8RlilPxPXyE1kgne8KYBAM/s400/Succeed+fail.jpg" width="400" /></a></div>
<div>
<br /></div>
</div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-74917271706493729962016-10-31T15:47:00.001+02:002016-11-05T19:51:14.495+02:00Tekoäly hoitaa – vai hoitaako?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<b><i>Alamme tottua ajatukseen, että ihmistä systemaattisempi, nopeampi ja virheettömämpi olento tekee yhä suuremman osan siitä, mitä ihminen teki ennen. On kuitenkin tarpeen, että meillä säilyy perustaitoja, jotta emme olisi täysin avuttomia silloin, kun joku menee automatiikassa pieleen.</i></b><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihDf5Z6-h4pc3959svBoStP_hnp5aCNsb7qNS8tzOK5Xp-nL78xXDhDEPD46-3l4HAJgUKuPOnHAMzyj6CGpQdgp4uUuPTiF0D_IZzQexY5prWxkMxohE2ANTamZ6s8WGWztsupYeYfRk/s1600/humanoid-1477614_640.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="131" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihDf5Z6-h4pc3959svBoStP_hnp5aCNsb7qNS8tzOK5Xp-nL78xXDhDEPD46-3l4HAJgUKuPOnHAMzyj6CGpQdgp4uUuPTiF0D_IZzQexY5prWxkMxohE2ANTamZ6s8WGWztsupYeYfRk/s200/humanoid-1477614_640.jpg" width="200" /></a></div>
<div>
<b><i><br /></i></b>Vaikutumme tiedoista, joiden mukaan yritysten toimintoja voidaan tehostaa peräti kymmeniä prosentteja automaation avulla. Nyökkäämme ymmärtävästi, kun puhutaan tietotyön korvaamisesta tekoälyllä, olipa kyseessä kirjanpito, rekrytointi tai hoivatyö. Ihastelemme sitä tasaisuutta ja virheettömyyttä, jolla robotit hoitavat kaikki niille – vai pitäisikö sanoa heille – annetut tehtävät. Hintsa Performancen <a href="http://www.hintsa.com/blog/2016/6/6/will-artificial-intelligence-steal-your-job" target="_blank">blogissa </a>kerrotaan, miten suuri osuus eri töistä voidaan todennäköisesti korvata tekoälyllä.<br />
<br />
Nämä kehityskulut ovat uhkakuvia työllemme, mutta tiedämme, ettei aikaa voi pysäyttää eikä kelloa kääntää taaksepäin. Meidän on hyväksyttävä muutokset, vaikka ne tietäisivätkin meille epävarmuuden aikoja. Luotamme vakuutteluihin, joiden mukaan ihmisille kyllä riittää vielä työsarkaa – joskaan ei nykyisissä töissä, eikä välttämättä kaikille. Organisaatiot litistyvät, keskijohto häviää, sanotaan. <br />
<br />
Tekoälyn huimin piirre on se, että se kykenee oppimaan itse. Tällä hetkellä vielä 98% robotin taidoista on vielä ihmisen määrittämiä, sanoo Taneli Tikka, Teollinen Internet -liiketoiminnan johtaja Tieto Oyj:stä (Boardman Alumnit, Varma, 29.8.2016). Tämä tulee kuitenkin muuttumaan pian. Silloin seuraamme vierestä, mitä robotit katsovat aiheelliseksi tehdä!<br />
<br />
Mutta kaikki ei aina suju täydellisesti. MIT Sloan <a href="http://sloanreview.mit.edu/article/beware-the-paradox-of-automation/" target="_blank">Management Review</a> kertoo automaation paradoksista. Sinänsä hyvin toimivat algoritmit eivät ehkä osaakaan erottaa oikeaa uutista valheellisesta, minkä Facebook joutui toteamaan, kun siirsi Treding News’in teon tekoälylle (<a href="https://www.washingtonpost.com/news/the-intersect/wp/2016/10/12/facebook-has-repeatedly-trended-fake-news-since-firing-its-human-editors/" target="_blank">The Washington Post</a>). <br />
<br />
Ydinongelma koneiden hoitamassa maailmassa on, että ihmiset etääntyvät heille tutuista asioista. He eivät kykene enää hoitamaan niitä ääritilanteita, joita heidän eteensä tulee, kun automatiikka pettää tavalla tai toisella. Pieni esimerkki on puhelinnumerot: olemme jo luovuttaneet ne puhelimen muistin hoidettaviksi ja olemme täysin avuttomia ilman sitä. Entä osaammeko enää tehdä edes yksinkertaisia laskutoimituksia? Missä kaikissa asioissa tulemmekaan jatkossa olemaan riippuvaisia ulkoisesta älystä ja automaatiosta?<br />
<br />
Tekoäly on hyvä renki, huono isäntä. Meidän on ylläpidettävä tietojamme ja taitojamme, eikä tyytyä olemaan koneen orjia. Meid<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span>n on s<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span>ilytett<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span>v<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span> suhteellisuudentaju ja ymm<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span>rrys <span style="font-family: "times new roman" , serif;">’</span>isosta
kuvasta<span style="font-family: "times new roman" , serif;">’</span>. T<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span>ll<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ö</span>in pystymme
reagoimaan, kun automatiikka antaa v<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ää</span>ri<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span> tietoja tai toimii v<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ää</span>rin. Siin<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span> meille ihmisille t<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span>rke<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span> teht<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span>v<span style="font-family: "times new roman" , serif;">ä</span> <span style="font-family: "times new roman" , serif;">–</span>
ainakin toistaiseksi.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXRdEppJbmHCIZmqNWWR19The_J-CF2wgRP-7sGKUD9Kx10zFKM42R67d6kBfSuDQoDmRboEDYwwwsWfscd_UiiAMyyjW01MA2B43eOl60dK3jw3ZGl58VrqOXmBaPi6-9kevl3bkY6NI/s1600/head-1345064_640.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXRdEppJbmHCIZmqNWWR19The_J-CF2wgRP-7sGKUD9Kx10zFKM42R67d6kBfSuDQoDmRboEDYwwwsWfscd_UiiAMyyjW01MA2B43eOl60dK3jw3ZGl58VrqOXmBaPi6-9kevl3bkY6NI/s200/head-1345064_640.jpg" width="190" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
</div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-29060789394382046172016-09-18T21:57:00.000+03:002016-09-18T22:06:54.451+03:00Miten introvertin käy työn muutoksessa?<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFU012CpEOIw5z1UmlSaMlsM2r0A8RbiAHBC5WRoqSQV5qv-sGcwKZtJtn2gNdGz5HkuT1h451ZA70RsiPUcoeyBHcyV2-2NXse_IGbgBK9osQQLcdpT8-ujuETTf1yPdie8j-s2JAFi8/s1600/Yksin.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><br /></a><span style="font-family: inherit;"><b>Tapamme tehdä työtä muuttuu. Eri ihmiset reagoivat muuttuneisiin työympäristöihin ja menetelmiin eri tavoin. Introvertille työntekijälle avokonttori ja sen mukanaan tuomat häiriötekijät ovat usein ongelma. Apu löytyy tarpeiden huomioon ottamisesta työtilojen suunnittelussa ja joustavista työnteon tavoista.</b></span><br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFU012CpEOIw5z1UmlSaMlsM2r0A8RbiAHBC5WRoqSQV5qv-sGcwKZtJtn2gNdGz5HkuT1h451ZA70RsiPUcoeyBHcyV2-2NXse_IGbgBK9osQQLcdpT8-ujuETTf1yPdie8j-s2JAFi8/s1600/Yksin.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><br /></a><span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;">Digitaaliset teknologiat muuttavat tapaamme viestiä ja tehdä työtä. Tarve tiiviiseen yhteistyöhön edellyttää uudenlaisia toimistoja. Tosiaikainen tieto ja IoT tekevät mahdollisiksi sellaiset työtilat, jotka muuntuvat tarpeiden mukaan.<br /> </span><span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;">Näin tiivistää työelämän muutosta <a href="http://sloanreview.mit.edu/article/how-future-workspaces-will-improve-productivity-and-creativity/" target="_blank">MIT’n artikkelissa</a> professori Carlo Ratti. Yhä harvempi istuu omassa huoneessaan päivät pitkät. Halusimme tai emme, meidän on sopeuduttava muuttuviin työympäristöihin. Yksityisen ja yleisen tilan raja hämärtyy, yhteistilojen osuus kasvaa.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Jännittävimpiä ovat sellaiset tulevaisuuden toimistoratkaisut, jotka ovat muunneltavissa jopa päivän aikana toiseen käyttötarkoitukseen. Toimistosta voidaan tehdä avoin tai suljettu sen mukaan, mitä ihmiset kulloinkin tarvitsevat. Huonekalut kuten sohva voidaan digitaalisesti muuntaa tuoliksi, nojatuoliksi tai jopa vuoteeksi (<a href="http://lift-bit.com/" target="_blank">LiftBit</a>).</span><span style="font-family: inherit;"><br /></span><br />
<div style="text-align: right;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7xSe-dUnqkZ2TtMGacQ6mm1kh7zBpLYPLoPay4uXfsVSrkJR7JVjxbNcEG1Jb5U2IYfgyAUxOaxqpH8QLSbttwGDKd42i6FoA55g_Nd8hld8P_WqiOGJgBI2yEQIyfv6I-HWFfoE1rQ8/s1600/Lift-Bit-ph-Max-Tomasinelli-14.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="148" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7xSe-dUnqkZ2TtMGacQ6mm1kh7zBpLYPLoPay4uXfsVSrkJR7JVjxbNcEG1Jb5U2IYfgyAUxOaxqpH8QLSbttwGDKd42i6FoA55g_Nd8hld8P_WqiOGJgBI2yEQIyfv6I-HWFfoE1rQ8/s200/Lift-Bit-ph-Max-Tomasinelli-14.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="font-size: 12.8px;"><span style="font-size: xx-small;"><i style="text-align: left;"><span lang="EN-US" style="line-height: 14.2667px;">Lift-Bit is a project by Carlo Ratti Associati (<a href="http://www.lift-bit.com/">www.lift-bit.com</a>), developed with the support of Vitra for the </span></i><i style="text-align: left;"><span lang="EN-US" style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 14.2667px;">“</span></i><i style="text-align: left;"><span lang="EN-US" style="line-height: 14.2667px;">ROOMS. Novel living concepts</span></i><i style="text-align: left;"><span lang="EN-US" style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 14.2667px;">”</span></i><i style="text-align: left;"><span lang="EN-US" style="line-height: 14.2667px;"> exhibition organized by Salone del Mobile.Milano within the framework of the XXI Triennale. Engineering and interaction design by Opendot.</span></i></span></td></tr>
</tbody></table>
</div>
<span style="font-family: inherit;"><b>Ekstrovertti kiittää, introvertti kärsii</b></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><b><br /></b></span><span style="font-family: inherit;">Miten tämä kehitys sopii erilaisille ihmistyypeille? Ekstroverteille se sopii mainiosti, mutta introvertit </span><span style="font-family: inherit;">kauhistuvat. Miksi?</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;">Asiaa on valottanut monipuolisesti ruotsalainen Linus Jonkman kirjassaan <a href="http://www.linusjonkman.com/?page_id=984" target="_blank">”Introvert”</a>. Introverttien </span><span style="font-family: inherit;">kohdalla työtulosten aikaansaaminen edellyttää rauhallista ympäristöä, jossa ei tapahdu yllätyksiä. Ei puhelimeen puhumista, äkillisiä naurunpyrskähdyksiä, räiskyviä aivastuksia, kopisevia korkoja, kuulokkeista tihkuvia musiikin tahteja, vinkuvia ilmastointilaitteita. Eikä introvertti tosiaankaan kaipaa esiin kumpuavaa kiusallista tunnetta siitä, että pitäisi harrastaa ’small talkia’ ihan vain siksi, että muut ovat lähellä.</span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFU012CpEOIw5z1UmlSaMlsM2r0A8RbiAHBC5WRoqSQV5qv-sGcwKZtJtn2gNdGz5HkuT1h451ZA70RsiPUcoeyBHcyV2-2NXse_IGbgBK9osQQLcdpT8-ujuETTf1yPdie8j-s2JAFi8/s1600/Yksin.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" height="124" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFU012CpEOIw5z1UmlSaMlsM2r0A8RbiAHBC5WRoqSQV5qv-sGcwKZtJtn2gNdGz5HkuT1h451ZA70RsiPUcoeyBHcyV2-2NXse_IGbgBK9osQQLcdpT8-ujuETTf1yPdie8j-s2JAFi8/s200/Yksin.jpg" width="200" /></a></div>
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;">Avoimen työympäristön yksi tavoite on lisätä tuottavuutta – introvertin kohdalla se saattaa pelkästään lisätä stressiä. Introvertti ihmettelee, miksi hänen yleensä pitää varta vasten matkustaa työpaikalle, jossa hän ei saa mitään aikaiseksi. Jos introvertti saisi päättää, ei rakennettaisi yhden yhtäkään avokonttoria. Eikä sivumennen sanoen järjestettäisi yhtään tiimipalaveria, jossa hierotaan toisten selkiä tai tuijotetaan työtoveria silmiin mahdollisimman kauan nauramatta.<br /> </span><span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;"><b>Monimuotoisuutta ja muunneltavuutta</b></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><b><br /></b></span><span style="font-family: inherit;">Mikä neuvoksi? Tilaratkaisuissa kun kustannuksilla on suuri rooli, eivätkä rakennusten puitteetkaan taivu ihan mihin tahansa. Miten saadaan otetuiksi huomioon erilaiset tarpeet?</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span><span style="font-family: inherit;">Ensiksi on selvitettävä mitä tarpeet ovat, ja tämä on tehtävä ajoissa. On puhuttava suunnitelmien reunaehdoista ja vaihtoehdoista ja kuunneltava, mitä ihmiset haluavat, ja mikä on tärkeää heidän työnsä onnistumiselle. Tulokset on analysoitava huolellisesti, jotta niitä voidaan käyttää suunnittelussa hyödyksi.</span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<span style="font-family: inherit;">Tämän jälkeen on etsittävä ratkaisut, jotka edesauttavat hyvää suorituskykyä ja viihtyvyyttä ottaen huomioon erilaiset tehtävät ja erilaiset ihmiset. Ratkaisut voivat koostua monista elementeistä, kuten etätyön tuomisesta valikoimaan sen lisäksi, että monitilaympäristöön luodaan mahdollisuus keskittyä tekemiseen ilman häiritseviä tekijöitä. Tämä on tärkeintaä - poppakonsteja ei tarvita, eikä niitä edes ole.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Muutaman vuoden päästä todennäköisesti ihmettelemme, mikä muutoksessa olikaan niin vaikeaa. Kaikki olemme silloin tottuneet toimimaan monitilatoimistoissa. Edellyttäen tietysti, että introverttien oikeutetut toivomukset työympäristön suhteen on otettu vakavasti ja he ovat löytäneet omikseen ne sopukat työtiloissa, joissa tekeminen luistaa.</span>Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-43504456075051503922016-08-08T11:13:00.000+03:002016-08-08T11:13:46.776+03:00Missä busineksessa olet?<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP8wNAI3pOhrO3z97Q-G7xxNINkS3Kph-rDiVlnnxU59NMJ2CP3380pZ9TFJ0g9ESZ9HfcMd0-hoH51eJaWI6SlZWC8oxVHIEOLBTqnv-DRJpu5Xv4noagAdbfyQF7clcqSi1wX6tmuS4/s1600/digital-marketing-1433427__340.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP8wNAI3pOhrO3z97Q-G7xxNINkS3Kph-rDiVlnnxU59NMJ2CP3380pZ9TFJ0g9ESZ9HfcMd0-hoH51eJaWI6SlZWC8oxVHIEOLBTqnv-DRJpu5Xv4noagAdbfyQF7clcqSi1wX6tmuS4/s200/digital-marketing-1433427__340.jpg" width="200" /></a><b><i>Monissa yrityksissä tiedostetaan muuttuvan maailman vaade: liiketoiminnan perustaa tarkastellaan huolella ja nykyisen strategian kulmakivet kyseenalaistetaan. Kaikissa yrityksissä tätä ei kuitenkaan vielä tehdä, mikä saattaa muodostua kohtalokkaaksi. Kahta avainkysymystä kannattaa pohtia vähintään neljännesvuosittain. </i></b><br />
<br />
”Jos yritys ei uusiudu, se kuolee”, sanoo Normetin hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell. Iisalmelainen Normet teki alun perin kaivostyökoneita. Cantell osti yrityksen vuonna 2005 ja lähti päämääräisesti laajentamaan tarjontaa palveluihin. Myytyjen koneiden huoltopalvelujen lisäksi palveluihin sisällytettiin mm. teknologiat liittyen ruiskubetonointiin ja räjähdysaineiden panostukseen sekä koulutus (Talouselämä 16/2014). Muutosten ansiosta liikevaihto ja henkilöstömäärä viisinkertaistuivat kuudessa vuodessa. Vaikka sittemmin taantuma ja kaivosalan ahdinko ovat tuoneet haasteita yrityksen liiketoimintaan, yrityksen taival antaa selkeän opin: uusia kasvumahdollisuuksia on etsittävä aktiivisesti. <br />
<br />
Busineksen luotsaaminen uusille urille on taitolaji. IBM on uusiutumisen mestari ja antaa mallia muille. Yritys on luonut itsensä uudestaan muuttuessaan aikanaan hardware-yrityksestä palveluyritykseksi. Nyt se jatkaa uusiutumistaan ja korostaa erityisesti tietopohjaisten älykkäiden ratkaisujen merkitystä tarjonnassaan. Strategisesti tärkeiksi alueiksi valitut palvelut - Analytics, Cloud, Mobile, Social & Security – ovat kasvaneet voimakkaasti (<a href="https://www.ibm.com/annualreport/2015/assets/img/2016/02/IBM-Annual-Report-2015.pdf" target="_blank">IBM Annual Report 2015</a>). <br />
<br />
Moni yritys on epäonnistunut uusiutumisessaan. Kodakin paljonpuhutusta kohtalosta on tehty uusia erittäin kiinnostavia ja opettavia <a href="http://sloanreview.mit.edu/article/the-real-lessons-from-kodaks-decline/" target="_blank">analyyseja </a>(MIT Sloan, 2016). Aseman menettäminen valokuvausfilmien kärkinimenä ei ollutkaan pelkästään tulosta huonosta johtamisesta ja kyvyttömyydestä tunnistaa digitaalisen teknologian voittokulku. Yritys oli keksinyt digitaalisen kameran vuonna 1975 ja omisti sitä koskevan patentin. Uusiutuminen digitaaliseksi toimijaksi oli kuitenkin vaikeaa. Ensinnäkin, digitaalinen valokuvaus toimii puolijohdealustalla ja erosi täysin filmien valmistuksesta. Toiseksi, filmien myyntivolyymien lasku teki talouden hallinnan vaikeaksi ja pakotti toimintojen supistamiseen. Kolmanneksi, filmien myyntiin liittyvä ekosysteemi hajosi. <br />
<br />
Siirtyminen täysin erilaiseen businekseen saattaa siis olla eturivin yrityksillekin ylivoimainen tehtävä, ainakin jos ei olla valmiita tekemään uhrauksia nykyisten tuotteiden ja toimintamallien suhteen. <br />
<br />
Mitä yrityksissä, pienissä ja suurissa, siis kannattaisi pohtia, jotta oma asema varmistettaisiin? Seuraavassa kaksi aihetta, joita tulisi miettiä säännöllisin väliajoin:<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibta97e9ju58eYFLZsGemHsuQXsorex2fmb3xBK7L_VXnolCdHzfqTo_Q60ZHyvUXz2xK0btz5GwlWw_vvAdSgZRc9UH_YMOdVbFzm9rVDqSIGcnw2mt9yuvvkbUxL6DgF1aduSclPnv0/s1600/workplace-1245776__340.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibta97e9ju58eYFLZsGemHsuQXsorex2fmb3xBK7L_VXnolCdHzfqTo_Q60ZHyvUXz2xK0btz5GwlWw_vvAdSgZRc9UH_YMOdVbFzm9rVDqSIGcnw2mt9yuvvkbUxL6DgF1aduSclPnv0/s200/workplace-1245776__340.jpg" width="200" /></a>1. <b>Osuus arvoketjussa.</b> Muodostaako yrityksen osuus arvoketjussa sellaisen kokonaisuuden, joka on paras hyvän asiakaskokemuksen kannalta? Pitäisikö osuutta laajentaa tai supistaa?<br />
<br />
Joskus on syytä keskittyä vain kapeaan alueeseen, jossa ollaan mestareita. Tämä voi olla esimerkiksi tuotanto; tuotekehitys ja jakelu ovat tällöin muiden pelureiden hoidettavina. Toisinaan taas on perusteltua laajentaa toiminta-alue niin, että katetaan laajempi kokonaisuus ja pidetään prosessit hallussa. Esimerkiksi Miele on omaksunut tämän toimintatavan. <br />
<br />
2. <b>Uusi kilpailu.</b> Onko signaaleja siitä, että toimialan ulkopuolelta saattaa tulla kilpailevia tuotteita tai palveluita? Mitkä teknologiat voisivat mahdollistaa tämän?<br />
<br />
Kamerat saivat vahvan kilpailijan kännyköistä (Nokia oli maailman suurin ”kamerayritys” jo vuonna 2005). Projektorit tekivät esityskalvot ja kalvojen näyttölaitteet tarpeettomiksi. CD-levyt jäävät vähitellen historiaan suoratoistopalvelujen vuoksi (Spotify). Taksitoimialalle tuli uutta kilpailua sellaisen toimijan taholta, joka ei ole investoinut lainkaan tuotantovälineisiin (Uber). Hotellialan uusi kilpailu tulee yksityisten vuokrapalveluista (Airbnb). <br />
<br />
Harkitse siis aktiivisesti yrityksesi roolia arvoketjussa ja varaudu mahdollisuuksien mukaan uudenlaiseen kilpailuun. Nämä kaksi asiaa auttavat yritystäsi pysymään vahvana, vaikka suhdanteet eivät olisikaan aina suotuisat. Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-57819437295482405802016-06-02T12:02:00.002+03:002016-06-02T12:02:52.602+03:00Muista ainakin nämä kolme asiaa päätöksenteossa<span style="font-family: inherit;"><b><i>Kyky tehdä päätöksiä tehokkaasti on aina ollut tärkeää. Tulevaisuudessa tämän kyvyn merkitys tulee entisestään kasvamaan. Päätöstilanteiden monimuotoisuus pakottaa etsimään punaista lankaa asiaviidakosta ja selkeyttämään ajatusprosessia.</i></b></span><div>
<span style="font-family: inherit;"><b><i><br /></i></b>Laajennanko toimintaa Pohjoismaihin? Pestaanko uuden työntekijän? Otanko kumppanin mukaan toimintaani? Minkä tuotteen tai palvelun kehittämiseen kannattaisi erityisesti panostaa? Onko toimitilojen uudistaminen paras tehdä tänä vuonna vai ensi vuonna?</span></div>
<div>
<span style="font-family: inherit;"><br />Jokaiseen toimintoon yrityksessä liittyy päätöksiä. Päätösten määrä on suuri, mutta esimerkkien kaltaisten tiedostettujen päätösten lisäksi teemme joka päivä valtavan määrän päätöksiä tiedostamattomasti. Itse asiassa arkemme sujuu ainoastaan näiden rutiiniluontoisten päätösten ansiosta – jos joutuisimme pohtimaan jokaisen pienenkin päätöksen joka kerta, joutuisimme pian kaaokseen. </span></div>
<div>
<span style="font-family: inherit;"><br /><b><span style="font-family: inherit;">Mikä mutkistaa?</span></b></span></div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQGSFu3CgbAjMkmhEiyh2r4QiNdhH-tE_cRc9tP1hpaOBO7aB5gVVP0gmqiLsna2_PdPENz1_nLt6a558_iKZQMlS2_wh97EM5w5sTihUwEtyYuBdSDbkX4Wr_kzeU9KjsLy5t6Y_l0bo/s1600/056236024-houghtful-man-thinking-dreamin.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="146" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQGSFu3CgbAjMkmhEiyh2r4QiNdhH-tE_cRc9tP1hpaOBO7aB5gVVP0gmqiLsna2_PdPENz1_nLt6a558_iKZQMlS2_wh97EM5w5sTihUwEtyYuBdSDbkX4Wr_kzeU9KjsLy5t6Y_l0bo/s200/056236024-houghtful-man-thinking-dreamin.jpeg" width="200" /></a><span style="font-family: inherit;"><br />Asiaviidakossa saatetaan sortua yksinkertaistamaan liikaa ja tekemään päätös ilman, että pohdittaisiin vaihtoehtoja. Tavat tehdä päätöksiä vaihtelevat henkilöiden välillä: joku luottaa vahvasti faktoihin ja käyttää paljon aikaa niiden analysoimiseen, toinen tekee päätökset viipymättä intuitiollaan. Usein käy niinkin, että tehty päätös romuttaa aikaisemman päätöksen vaikutuksia.</span></div>
<div>
<span style="font-family: inherit;"><br />Eikö olisikin aiheellista terävöittää hiukan päätöksenteon prosessia?</span></div>
<div>
<span style="font-family: inherit;"><br /><b>Kolme vinkkiä parempaan päätöksentekoon</b></span></div>
<div>
<span style="font-family: inherit;"><br />Seuraavien kolmen asian avulla päästään pitkälle päätöksenteon tehostamisessa. </span></div>
<div>
<span style="font-family: inherit;"><br />1. Vaihtoehdot<br /></span></div>
<div>
<span style="font-family: inherit;">Hae aina kun mahdollista vaihtoehtoja ratkaisulle. Kokeneet päätöksentekijät sanovat, että vain harvoin on kyseessä tilanne, jossa paras päätös syntyy vain yhden vaihtoehdon pohjalta. Tällöinhän päätöksenteko on vain valinta kyllä- ja ei -vaihtoehtojen välillä. Useat vaihtoehdot rikastavat prosessia ja auttavat parantamaan ratkaisun laatua. </span></div>
<div>
<span style="font-family: inherit;"><br />2. Tunnista oma tyylisi tehdä päätöksiä<br />Mieti, miltä pohjalta yleensä itse teet päätökset ja miten sitä voisi kehittää. Ovatko faktat tärkeitä, mikä on intuition rooli? Oletko hidas tai nopea? Miten tapaasi toimia päätöksissä voisi kehittää, mitä voit oppia muilta? Miten tyylisi toimisi parhaimmalla mahdollisella tavalla työyhteisössä? </span></div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8YsvcBwZ5TpV3wV_C-lt76oHkydKHSGx8v93WrBMOhaIwaa2jgE_6-WkoEfs7-gJhr_6bbhpbOUBQdt9kCO5FlRlu0gqbjbJE6LG0jSrN_j4hX3TUIAGnNzqrcq1esiFngZx2HDI-BGM/s1600/Linkit.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="145" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8YsvcBwZ5TpV3wV_C-lt76oHkydKHSGx8v93WrBMOhaIwaa2jgE_6-WkoEfs7-gJhr_6bbhpbOUBQdt9kCO5FlRlu0gqbjbJE6LG0jSrN_j4hX3TUIAGnNzqrcq1esiFngZx2HDI-BGM/s200/Linkit.png" width="200" /></a><span style="font-family: inherit;"><br />3. Arvioi, mitä vaikutuksia päätöksellä on muihin päätöksiin<br />Selvitä, miten tekeillä oleva päätös toteutuessaan vaikuttaa toisten toimintojen ja projektien tilanteeseen. Ajavatko päätökset asioita samaan suuntaan? Eihän uusi päätös tee tyhjäksi toisten ponnisteluja? Jos päätös on ristiriidassa aiempien päätösten kanssa, on syytä viestiä asiasta selkeästi ja perustellen. </span></div>
<div>
<span style="font-family: inherit;"><br />Selkeä ajatusprosessi ja jatkuva halu kehittää päätöksentekoa ovat uuden ajan johtajan valttikortit. Ne kortit sinäkin toki haluat!</span></div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-68907844657911422092016-04-29T14:03:00.000+03:002016-04-29T14:03:31.875+03:00Pitkä on helppo tehdä<span style="font-family: inherit;"><b><i>Kirjalliset tuotokset jäävät usein puolitiehen: ne julkistetaan, vaikka tekstin työstäminen on kesken. Lyhentäminen, loogisen ajatuskulun tarkistaminen ja käytettyjen termien yksinkertaistaminen parantavat merkittävästi lukemiskokemusta ja viestien perille menoa.</i></b><br /><br />Henkilö sai tehtäväkseen selvittää yritykselle tärkeää ajankohtaista ilmiötä. Hän uppoutui asiaan, luki suuren määrän aineistoa ja keräsi olennaisia asioita niistä yhteen työnsä pohjaksi. Tärkeitä näkökulmia tuntui löytyvän loppumattomasti. Selvityksestä tuli mittava dokumentti.<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKIq64hNZ_gE208M837MxvRIOlYXgyHtTp-Bl9bq168qw6oMPpr3pa9iuUqgFhcS4ib4UxDQgk9FEYViCd3u62r_keQZQZ5qFRlDbPfZm9UnwNNKlYcwzZlj8qWcwcFkgpLEXMFyS42Ts/s1600/yay-1125996.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKIq64hNZ_gE208M837MxvRIOlYXgyHtTp-Bl9bq168qw6oMPpr3pa9iuUqgFhcS4ib4UxDQgk9FEYViCd3u62r_keQZQZ5qFRlDbPfZm9UnwNNKlYcwzZlj8qWcwcFkgpLEXMFyS42Ts/s200/yay-1125996.jpg" width="200" /></a></div>
<br /><br />Toinen henkilö fasilitoi yrityksen strategiaa. Oli sovittu, että kaikkia kuullaan, ja jokainen pääsee antamaan ideansa ja ehdotuksensa. Pidettiin workshopeja ja työstettiin aineistoja. Fasilitoijasta tuntui vaikealta jättää mitään pois. Johto pyöritteli ajatuksia ja päätti lopulta tulevien vuosien strategian. Syntyi kymmenien sivujen pituinen kalvosetti. <br /><br />Kolmas henkilö kirjoitti blogitekstin yrityksen verkkosivulle. Ajatuksiaan hän täydensi gurujen lausunnoilla sekä linkityksillä tutkimuksiin ja muihin analyyseihin. Huomaamatta teksti paisui paisumistaan. Kaikki sisältö tuntui kuitenkin tärkeältä. <br /><br /><b>Mikä meni pieleen?</b><br /><br />Aikomus oli kaikissa tapauksissa hyvä: haluttiin antaa kattava selvitys asiasta. Miten kävi? Tuotoksen arvo laski. Lukijan oli vaikea saada irti olennaista. Aineisto oli liian pitkä. Todennäköisesti vain harva luki koko tekstin. <br /><br />Tekijät kokivat varmasti tehneensä suuren työn. Todellisuudessa pitkä teksti on vasta alkusoittoa, ensimmäinen vaihe. Siitä varsinainen työ vasta alkaa.<br /><br /><b>Nosta ydinasiat selkeästi esille </b><br /><br />Tekstistä tulee poistaa toisto, turhat sanat ja kiemuraiset lauserakenteet. Perusviestit on esitettävä lyhyesti, jotta lukija – asiakas – voisi hahmottaa ne nopeasti. Lukijan on pystyttävä ymmärtämään ydinasiat, vaikka ei lukisikaan koko aineistoa. <br /><br />Selvityksen alkuun voi kirjoittaa tiivistelmän tuloksista. Strategian ydinasiat voi esittää yhdellä kalvolla. Blogitekstissä voi olla alussa johdantokappale. <br /><br />Lyhyt teksti on usein työn takana. Loogisen etenemisen varmistaminen, lauseiden hiominen ja käytettyjen termien yksinkertaistaminen vie aikaa, mutta se kannattaa. Lukija kiittää!</span><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAzX0GUBjcPb7h59glCAWYMUxkaC7ttAvTPnsKRbNTJhyphenhyphenLErT6Ep5CJp7L6fIA-TJotIk3cJ7PRrCQFx_ilR5vhv0SibnGUOSD4RW5UNppe9lPRdcAPWEjMBUu7Gu5fgPZvMJbP0itvak/s1600/Validation.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAzX0GUBjcPb7h59glCAWYMUxkaC7ttAvTPnsKRbNTJhyphenhyphenLErT6Ep5CJp7L6fIA-TJotIk3cJ7PRrCQFx_ilR5vhv0SibnGUOSD4RW5UNppe9lPRdcAPWEjMBUu7Gu5fgPZvMJbP0itvak/s200/Validation.jpg" width="132" /></a></div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-81477132797623141772016-02-12T21:04:00.000+02:002016-02-14T19:49:21.385+02:00Laadun lyhyt oppimäärä<b><i>Laadun merkityksen tunnustavat kaikki. Laadun määrittelystä voi kuitenkin helposti tehdä monimutkaista tiedettä. Äärimmilleen pelkistettynä laatu merkitsee asiakkaan odotusten täyttymistä. </i></b><br />
<b><i><br /></i></b>
Elettiin 1990-luvun alkua. Nyt jo edesmennyt <a href="https://mbsportal.bl.uk/taster/subjareas/busmanhist/mgmtthinkers/crosby.aspx" target="_blank">Philip B. Crosby </a>oli saapunut Helsinkiin. Hän oli tullut pitämään luennon laadun perusteista samaan konsulttiyritysten ryppääseen kuuluville konsulteille, joista minä olin yksi. Crosbyn opit jäivät kerrasta mieleen. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkfRJ0e4FNiXs5e4eNn108Cjz61StwZfBi4AGfHN1RgM7xsaO1DMNSkHGnFU2nnLf3WS9xNMJ3zDrEOtDF2XZUsu2w78lVrhpR5Iuwfj1Ro9e4O_yoEkk9zKL20wFctwN6OyFJbKo8UvY/s1600/056538461-auto-salesman-and-customer.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkfRJ0e4FNiXs5e4eNn108Cjz61StwZfBi4AGfHN1RgM7xsaO1DMNSkHGnFU2nnLf3WS9xNMJ3zDrEOtDF2XZUsu2w78lVrhpR5Iuwfj1Ro9e4O_yoEkk9zKL20wFctwN6OyFJbKo8UvY/s200/056538461-auto-salesman-and-customer.jpeg" width="200" /></a></div>
Mitä on korkea laatu? Onko esimerkiksi Mersu korkealaatuinen ja Lada huonolaatuinen tuote? Crosbyn mukaan tällaista johtopäätöstä ei voida suoraan tehdä. Mersun omistaja odottaa tuotteensa olevan virheetön. Värivirhe maalipinnassa, vaikka se olisikin lähes näkymättömässä paikassa auton katolla, saa omistajan pettymään: kallis auto ei ollutkaan hänen mittapuunsa mukaan huippulaatua.<br />
<br />
Sen sijaan Ladan omistajan odotukset ovat maltillisempia. Hän on tyytyväinen, jos auto kulkee luotettavasti eikä mitään pahempia ongelmia ilmene. Hän kokee Ladan laadun riittäväksi, sellaiseksi, jota hän odottikin. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDYv8ByeblowfvtTWcMm-KF8ehgQZZupNs0IcztsUp1sOyAscEx8uKFqJv4H5wuI8SZBO59WymmpvisFxLKfb0A-rIU66ghj5bh0mcnaO-FdpBbgYUs575NhTqpXbRcnB01HVBhmQaH2A/s1600/Zero-Percent-3612882.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="134" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDYv8ByeblowfvtTWcMm-KF8ehgQZZupNs0IcztsUp1sOyAscEx8uKFqJv4H5wuI8SZBO59WymmpvisFxLKfb0A-rIU66ghj5bh0mcnaO-FdpBbgYUs575NhTqpXbRcnB01HVBhmQaH2A/s200/Zero-Percent-3612882.jpg" width="200" /></a>Tuotteen ominaisuudet ja hinta eivät siis suoraan määrittele laatua. Määrittely syntyy siitä, onko tuote asiakkaan odotusten ja tarpeiden mukainen. Sama pätee myös organisaatioiden sisällä palveltaessa sisäisiä asiakkaita. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Crosbyn oppipaketin mainio osa on myös painotus vikojen ennaltaehkäisyyn sen sijaan, että niitä korjataan. Tällä saadaan kustannuksia ajan mittaan merkittävästi alas. Suoritusstandardiksi hän nosti ”nollavirheen” käsitteen. Avainperiaate on “tee se oikein heti ensimmäisellä kerralla”.<br />
<br />
Miten helpottavaa. Monimutkaistuvan ja nopeasti muuttuvan maailman keskellä voimme menestyä näin yksinkertaisin opein - kunhan pidämme asiakkaan menestymisen ykköstavoitteenamme.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSiTuEXPkUAvBJvk72g_3-a-uT4tQGxibUosloYwcFkstyd-h7L0t4h0h_M1NCGwOsdTPFrLUeaJNW005tNf4lCenxFab5onIZFwjYQctcJ-OhOZ4kcQxWL6V0jHzX1Cq7tHxYloniBao/s1600/You-Know-Your-Customers-3409568.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSiTuEXPkUAvBJvk72g_3-a-uT4tQGxibUosloYwcFkstyd-h7L0t4h0h_M1NCGwOsdTPFrLUeaJNW005tNf4lCenxFab5onIZFwjYQctcJ-OhOZ4kcQxWL6V0jHzX1Cq7tHxYloniBao/s200/You-Know-Your-Customers-3409568.jpg" width="200" /></a></div>
<br />Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-43232136806064306132016-01-12T13:38:00.001+02:002016-01-12T16:29:23.613+02:00Selkeä strategia on helppo jalkauttaa<i><b>Strategian toimeenpano mielletään tärkeäksi asiaksi, johon pitää panostaa. Näin tehdäänkin monessa yrityksessä. Kuitenkin strategia jää monelle organisaation jäsenelle vieraaksi. Syynä eivät välttämättä ole esimiesten puuttuvat taidot tai vääränlainen viestintä. Strategian omaksumista ja toteuttamista voidaan parhainten edistää tekemällä strategiasta selkeä ja johdonmukainen. </b></i><br />
<br />
”Kolme vuotta se vie”, huokaisi strategiatiimin vetäjä. ”Niin pitkä aika tarvitaan, ennen kuin kaikki ovat sisäistäneet sen, mitä strategiassamme sanotaan.”<br />
<br />
Moni jakaa saman huolenaiheen. Yksi yleisimpiä teemoja yritysten kehittämisagendoilla onkin strategian jalkautuksen tehostaminen. Ymmärretään, että toiminta ei voi menestyä, elleivät kaikki tiedä, mihin maaliin pelataan ja millä keinoin. <br />
<br />
Management Events -järjestön yhdeksässä Euroopan maassa, myös Suomessa, tekemä <a href="http://managementevents.com/news/strategy-turmoil-in-top-european-companies/" target="_blank">kysely </a>vahvistaa havainnon: strategian toimeenpanoon aikoo panostaa 58 prosenttia johtajista seuraavien 18 kuukauden aikana. Selvästi harvempien agendalla ovat strategian kehittäminen (41 prosenttia vastanneista) ja uusien liiketoimintamallien luominen (25 prosenttia vastanneista). Tästä voimme päätellä, että strategian toimeenpano ei suju ilman kunnon satsausta myös johdolta. <br />
<br />
Entä ne yritykset, jotka eivät mainitse toimintakertomuksissaan sanaakaan strategian toimeenpanosta? Putosivatko hanskat kädestä kesken kauden? Näitä yrityksiä oli 30 prosenttia kaikista Suomessa tutkituista yrityksistä (<a href="http://www.toptrainers.fi/index_htm_files/Strategiaraportti-20121026.pdf" target="_blank">Strategiaraportti</a>, Top Trainers, Kurkilahti & Äijö, 2012). <br />
<br />
Vaikka monessa yrityksessä toimeenpanoon satsataankin, strategia jää monelle työtekijälle vieraaksi. Erityisesti lattiatasolla. <br />
<br />
<b>Miten ihmeessä strategian jalkautus voi olla niin hankalaa? </b><br />
<br />
Mahdollisena syynä tuodaan usein esille esimiehisten puutteellinen ymmärrys strategiasta. Esimies saattaa jättää tiimikeskustelun aiheesta järjestämättä siinä pelossa, ettei hän ehkä osaa vastata kysymyksiin. Toinen jalkautuksen jarru saattaa olla se tapa, jolla strategiaa viestitään. Esimerkiksi yksi joukkotilaisuus ei vielä juurruta strategian sanomaa ihmisten mieliin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivI8GhzLUKhEbSQqt4xToTzkU2A4BcfuHyU0_m6Y1Ym3xzffnHhhutCtmpEqoxFfpJiU8GoIB4p3MyueAroddy5uGTbdHt5fCq4YOnCRcsOzNepe4i7xm6b9Yni3B8aXDlJkC9_MP2NKY/s1600/Pixmac000087730164+seminaari.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="132" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivI8GhzLUKhEbSQqt4xToTzkU2A4BcfuHyU0_m6Y1Ym3xzffnHhhutCtmpEqoxFfpJiU8GoIB4p3MyueAroddy5uGTbdHt5fCq4YOnCRcsOzNepe4i7xm6b9Yni3B8aXDlJkC9_MP2NKY/s200/Pixmac000087730164+seminaari.jpg" width="200" /></a></div>
<br />
Panostaminen esimiesten valmentamiseen ja viestinnän monipuolistamiseen auttavat varmasti. Mutta ongelman ydin voi olla muualla. <br />
<br />
Strategia itsessään saattaa nimittäin olla niin polveileva ja hajanainen, että loogisen ajatuskulun löytäminen vaatii selvännäkökykyä. Se saattaa olla niin pitkä, ettei kukaan jaksa lukea sitä läpi. Tai teksti saattaa vilistä ammattitermejä, joita kaikki eivät ymmärrä. Jalkautus olisi paljon helpompaa, jos viesti olisi selkeämpi.<br />
<br />
<b>Mitä ihminen muistaa</b><br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYUmEw7UMAOtFlHqjQTQcXlqDr2-tSq8YKVNZlgtpiy3R_CdY_aL2BknSWbwyquiiSJ3OwDX8I_PBqqfVhZxDWQfbXX3tRF91lx7_NlzWCKCLcQaNxaLGPkTjw1LoMzgFU_mK3_ng_v8Q/s1600/Brain-Idea-3115628.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYUmEw7UMAOtFlHqjQTQcXlqDr2-tSq8YKVNZlgtpiy3R_CdY_aL2BknSWbwyquiiSJ3OwDX8I_PBqqfVhZxDWQfbXX3tRF91lx7_NlzWCKCLcQaNxaLGPkTjw1LoMzgFU_mK3_ng_v8Q/s200/Brain-Idea-3115628.jpg" width="200" /></a>Ihminen muistaa ja oppii sen, minkä ymmärtää. Muisti- ja oppimisselvitykset kertovat, että erityisen hyvin ihminen muistaa asioiden tapahtumajärjestyksen sekä syy-yhteydet. Monet muistin parantamiseen kehitetyistä tekniikoista perustuvat aistien, varsinkin näköaistin hyödyntämiseen. Visualisointi on siis tärkeää.<br />
<br />
Oppimisella tarkoitetaan sitä, kuinka haluttu sisältö saatetaan pitkäkestoiseen muistiin. Pitkäkestoinen muisti omaksuu uutta hitaasti, mutta se ei myöskään unohda nopeasti. Jotta muistiaines päätyy tähän ns. säilömuistiin, sitä pitää kerrata mielessä. Kertaus tekee muistosta pysyvän. <br />
<br />
<b>Millainen on strategia, jonka ihmiset muistavat?</b><br />
<br />
Jos strategia ei ole ymmärrettävä, ei se jää mieleen. Jokaisen hyvän strategian tulee rakentua muutamalle perusasialle, jotka kuvataan yksinkertaisesti ja selkeästi: <br />
<br />
• ympärillä vaikuttavat muutokset ja trendit<br />
• yrityksen tavoite ja sen aikajänne<br />
• kohdeasiakasryhmät ja heidän tarpeensa<br />
• omat tuotteet ja palvelut, sekä miten ne täyttävät asiakkaiden tarpeet.<br />
<br />
Tärkeät ja tunnepitoiset asiat jäävät mieleen. Näitä ovat esimerkiksi strategiaan ehdottomasti kuuluva kilpailuedun määrittely. Pieni taistelumieliala suhteessa kilpailijoihin edesauttaa viestien sisäistämistä! <br />
<br />
Strategian tulee kertoa myös selvästi, mitä yritys ei tee. Polku tulevaisuuteen hahmottuu tällöin konkreettisesti ja helpottaa päätöksentekoa organisaation eri tasoilla.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgymPgRQqVQ12n158MQVuK_rE_eySC_RHJ2oBoshQtxAR9YZsDPZ1TnDVRUaRPSfrXuz30TN08O59dodPSrKhcqUHPSru5Fc7eqr9kQz37N7ci4vaySfEOnUHwd99O3HMmMUbr6nbvaC5c/s1600/Kuva1.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="160" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgymPgRQqVQ12n158MQVuK_rE_eySC_RHJ2oBoshQtxAR9YZsDPZ1TnDVRUaRPSfrXuz30TN08O59dodPSrKhcqUHPSru5Fc7eqr9kQz37N7ci4vaySfEOnUHwd99O3HMmMUbr6nbvaC5c/s200/Kuva1.jpg" width="200" /></a></div>
<br />
Visualisoinnin rooli on suuri. Kuvat näyttävät parhaiten, miten kokonaisuus rakentuu ja mitkä sen osien roolit ovat. Kuvien avulla voidaan auttaa kuulijaa muodostamaan mielikuva strategiasta tarinana ja painamaan se omaan pitkäaikaismuistiinsa. <br />
<br />
<a href="http://managementevents.com/news/communication-in-strategy-engagement/" target="_blank">”Selkeä viestintä on elintärkeää strategian jalkautuksessa”</a>, sanoo Heikki Haasmaa, Kone Hissit -yksikön toimitusjohtaja. Kyllä, mutta taustalla on oltava myös selkeä strategia. Kaikki tiedämme, että Koneella sellainen on. Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-49712117426979852712015-12-28T13:01:00.000+02:002015-12-28T13:01:31.419+02:00Mikä olisi uuden ajan tiimi?<b>Tiimikonsepti tulee testatuksi yrityksen sisäisten ja ulkoisten muutosten tuoksinassa. Monet tekijät suorastaan vetävät mattoa sen alta. Pitäisikö tiimi määritellä uudestaan?</b><br />
<br />
Tiimissä on voimaa. Tiimin tulokset päihittävät lähes aina yksittäisten henkilöiden tulokset, tutkitusti. Tiimit ovat paras vaihtoehto organisaatioiden perusyksiköksi.<div>
<br /><div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIU6pnhX4s5GXRPu8XERUf8boDjban5Yy1jiWD9qziIQmr6eZincRZXC7rok_8jar8t_47P0VEAU53do3KSh3H_gK2jOiKCnXJzCkae0w8fc4B7ir8WneHjaOdZ534uKPz9rL6rfrOY1w/s1600/MP900424428%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" height="146" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIU6pnhX4s5GXRPu8XERUf8boDjban5Yy1jiWD9qziIQmr6eZincRZXC7rok_8jar8t_47P0VEAU53do3KSh3H_gK2jOiKCnXJzCkae0w8fc4B7ir8WneHjaOdZ534uKPz9rL6rfrOY1w/s200/MP900424428%255B1%255D.jpg" width="200" /></a>Aikojen kuluessa tiimiajattelu on kehittynyt. Ensin olivat ryhmät ja hierarkkinen rakenne. Pomo oli pomo, alainen oli alainen. Vähitellen huomattiin, että ihmiset toimivat paremmin, jos heille annettiin enemmän sananvaltaa. Tuloksetkin paranivat. Siirryttiin vähä vähältä kohti uutta tapaa toimia: jäsenten osallistumista päätöksiin lisättiin, vastuuta kasvatettiin. Ryhmistä tuli tiimejä, joilla on yhteinen tavoite ja ainakin osittain itseohjautuva toimintamalli. Yhteistyö ja yhteiset pelisäännöt olivat avainsanoja.<br /><br />Vaikka lisääntynyt vastuu painaakin, tuottaa osallistava tiimimalli tyytyväisempiä jäseniä. Työn mielekkyys lisääntyy. Omalla panoksella tuntuu olevan merkitystä. Tulokset tuntuvat omilta.<br /><br />Mutta miten tämä kaikki sopii nykyhetkeen? Muuttuva työelämä saattaa mullistaa mahdollisuudet tehdä hyvää tiimityötä. Tässä kolme esimerkkiä tiimityön haasteista:<br /><br />1. Etätyö<br /><br />Etätyö on kaksiteräinen miekka. Yritykset haluavat sitä, koska sen avulla on mahdollista vähentää kustannuksia; jokaiselle ei varata omaa työpistettä. Etätyötä haluavat myös työntekijät, koska se merkitsee joustavuutta ja työmatkoihin kuluvan ajan säästöä. <br /><br />Mutta minne unohtui se seikka, että voidakseen hyvin ihminen tarvitsee läheisiä yhteyksiä, liittoutumisen tunnetta ja jatkuvuutta? Jos toimistolla ei ole omaa tuttua ja turvallista paikkaa perhevalokuvineen ja työnaapureineen, onko mahdollista ylläpitää vahvaa tunnetta siitä, mihin kuuluu? Miten luodaan suhteet toisiin; miten tehdään yhteyksistä merkityksellisempiä kuin vain asioiden hoitaminen?<br /><br />”Onhan meillä uudet viestintätavat”, kuuluu vastaus monesta suusta, ”meidän on mahdollista olla yhteydessä entistä enemmän”. Totta, näin usein tapahtuukin, ja se saattaa riittää joillekin. Useimmat meistä tarvitsevat kuitenkin paikan, jossa tankataan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja uskoa yhteiseen tekemiseen, josta haetaan energiaa ja innostusta. <br /><br />2. Määräaikaisuudet, pätkätyöt<br /><br />Suuri osa tiimien hyvistä tuloksista johtuu siitä, että tiimille on kehittynyt yhteinen tapa toimia. Pitempiaikainen yhteistyö on synnyttänyt luottamuksen ihmisten välille, mikä vie aina aikaa. Syntyykö luottamus, jos alun perin tiedetään, että työtoveruus on lyhytaikaista? Saako tilapäinen henkilö ansaitsemansa huomion, otetaanko hänet huomioon täysiveroisena tiimin jäsenenä?<br /><br />Aikaan sidotut työsuhteet ja osa-aikatyö ovat tulleet jäädäkseen. On sopeuduttava siihen, että osa tiimin jäsenistä on tilapäisiä tai vain osittain mukana yhteisessä työssä. Vanhat, pysyvät rakenteet eivät tule takaisin. Huomio tulee kiinnittää siihen, miten yhteinen työ saadaan parhaiten toimimaan, ei työsuhteiden kestoon.<br /><br />3. Verkostot<br /><br />Perinteinen ryhmä toimi tavallaan siilossa. Huomio keskitettiin omaan tavoitteeseen, omiin tehtäviin, oman joukon viihtymiseen. Tämä ajattelu siirtyi myös tiimeihin. Toimintaa kehitettiin yhä paremmaksi. Parhaat tiimit saivat kunniaa, eikä pelkästään konkreettisten hyvien tulostensa, vaan myös sitoutuneisuutensa ja motivaationsa ansiosta. <br /><br />Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Sisäänpäin lämpiävät tiimit voivat jopa tuhota toimivuuden. Yrityksen kannalta tärkeintä on, että tiimi muodostaa toisten tiimien kanssa tehokkaan ketjun. Ulkoisen asiakkaan kokemus saamastaan palvelusta riippuu siitä, miten sujuvia yrityksen sisäiset prosessit ovat. <br /><br />Näissä prosesseissa on mukana yhä enemmän yrityksen ja sen tiimien ulkopuolisia tahoja. He toimivat monesti tiimin jäsenten kanssa yhtä aktiivisina. Toiset ovat mukana pitkäaikaisina kumppaneina, toiset projektipohjalta. Entinen jäykkä rakenne taipuu uusiin kuvioihin tarpeen mukaan.<br /><br />Tällaisen monimuotoisuuden kautta voi yritys päästä tavoitteisiinsa haastavissa olosuhteissakin, joissa joustavuus on menestymisen edellytys. <div>
<br /><div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDnXHVL_pr-fe3YUontWKcn1oyNzhAv83DLgoA5lHroIlDrnsN-JKJYTjra2l9DrrvBXKJ_7ljfzM5UGAQTRNje0qwvBOeP29IuketDwUDL7suS7z2vIDOuCJi34P6r9rS1uXtsRWOb3c/s1600/johtaja+tiimi+-17639868.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><img border="0" height="140" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDnXHVL_pr-fe3YUontWKcn1oyNzhAv83DLgoA5lHroIlDrnsN-JKJYTjra2l9DrrvBXKJ_7ljfzM5UGAQTRNje0qwvBOeP29IuketDwUDL7suS7z2vIDOuCJi34P6r9rS1uXtsRWOb3c/s200/johtaja+tiimi+-17639868.jpg" width="200" /></a>Määritelkäämme siis uuden ajan tiimi. Voisiko se olla yksinkertaisesti joukko henkilöitä, jotka kokevat yhteenkuuluvaisuutta yhteisen tavoitteen kautta ja ottavat vastuuta sen saavuttamisesta? Kotipesä saattaa olla muualla yrityksessä tai sen ulkopuolellakin, toimeksiannon pituus saattaa vaihdella. Liimana toimivat yhteisen tavoitteen lisäksi muutama yhteinen pelisääntö sekä yhdessä mietityt tavat ylläpitää jäsenten välistä kanssakäymistä. Esimiestyö on luonteeltaan valmentavaa, jäsenten asiantuntemusta käytetään maksimaalisesti hyödyksi.<br /><br />Yllä oleva määritelmä ei oikeastaan tuo suurta muutosta nykyisiin tiimin perusperiaatteisiin. Parhaat konseptit taitavat säilyä muutosten ja mullistustenkin keskellä!<br /><br />Millainen on uuden ajan tiimi sinun mielestäsi?</div>
</div>
</div>
</div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-78167935771854210102015-11-15T21:37:00.003+02:002015-11-15T21:51:14.034+02:00Yrityksiä tarjolla, hyvät ihmiset!<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhNGWCq5w5ikNT4HeFLGMnwy_FQtMEj_qHnOeXjQ9mGeskfWbZauZe9OruurUQu5DexvbHSEtKVDFAShsoCf3HnEnXR-ndLYIZf8L4Bfoepckxqk7upE4wNGLaE4zv-hpzZRe3tJkyl2U/s1600/022456461-decision-falls-hard-should-i-e.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhNGWCq5w5ikNT4HeFLGMnwy_FQtMEj_qHnOeXjQ9mGeskfWbZauZe9OruurUQu5DexvbHSEtKVDFAShsoCf3HnEnXR-ndLYIZf8L4Bfoepckxqk7upE4wNGLaE4zv-hpzZRe3tJkyl2U/s200/022456461-decision-falls-hard-should-i-e.jpeg" width="200" /></a><b><i>Perustaako uusi yritys vai ostaa olemassa oleva? Siinä kiperä kysymys jokaiselle, jota yrittäjyyskärpänen on puraissut tai joka etsii uutta ansaintalähdettä. </i></b><br />
<br />
Suomessa on perustettu runsaat 20 000 uutta yritystä kuluvana vuonna. Ne tarjoavat mitä moninaisemman kirjon tuotteita ja palveluita eri puolilla maata, jotkut kansainvälisillä markkinoillakin. Osa perustetuista yrityksistä kuuluu ns. start-up genreen, eli hakee nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä ja toivoo saavansa muhkeita sijoituksia toimintansa rahoitukseen. Osa taas lähtee toimintaan vaatimattomammin odotuksin ja pienemmillä panoksilla. Yhteiskunnan tukea starttirahan muodossa sai noin 5000 henkilöä vuonna 2014, kertoi ministeri Jari Lindström <a href="http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tapahtuma/?CalendarId=00a79b66-42ae-4d90-aa2c-04e877537f9c&EventId=6014780e-1619-4712-85f1-c724517b914f" target="_blank">Omistajanvaihdoskonferenssissa </a>marraskuun 2015 alussa. <br />
<br />
Yhteistä kaikille on halu menestyä, ansaita leipä ja toteuttaa haaveita. <br />
<br />
Samanaikaisesti uusien yritysten perustamisen kanssa on käynnissä vastakkainen kehitys: yrityksiä lopetetaan. Tuore valtakunnallinen <a href="http://www.yrittajat.fi/File/d35bc054-0164-460c-9b47-c1646f76d51a/Omistajanvaihdos_barometri_2015.pdf" target="_blank">Omistajanvaihdosbarometri 2015</a> kertoo, että Suomessa on 78 000 ikääntyvää yrittäjää, joiden täytyy ratkaista mitä yrityksille käy heidän jälkeensä. 27 prosenttia yrittäjistä arvioi, että yrityksen toiminta loppuu kun he luopuvat päävastuusta. 23 prosenttia uskoo löytävänsä jatkajan perheen sisältä. 39 prosenttia pyrkii löytämään ostajan yritykselleen. <br />
<br />
Tämä merkitsee sitä, että seuraavien 10 vuoden aikana myydään 3000 yritystä vuosittain ulkopuolisille. Viime vuosina on omistajanvaihdoksia tapahtunut kuitenkin vain 2000 vuodessa arvioiden mukaan, täsmälliset tilastot puuttuvat. <br />
<br />
Montakohan lopetetuista ja mahdollisesti lopetettavista yrityksistä on sellaisia, jotka ovat elinkelpoisia ja joiden liiketoimintaa innostunut uusi omistaja voisi kasvattaa? Vastausta tähän ei ole saatavissa, mutta niitä on varmasti useita.<br />
<br />
Ehkä ei ole kansantaloudellisesti kohtalokasta, jos kampaajayrittäjä lopettaa yrityksensä eläkkeelle jäädessään. Tilanne on kuitenkin aivan toinen useita työntekijöitä työllistävän teollisuus- tai palveluyrityksen kohdalla. Monta mahdollisuutta voi jäädä käyttämättä, monta työpaikkaa luomatta. <br />
<br />
Mitä etuja näillä vaihtoehdoilla on? <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3kL80Z2Jor8gwGgkKOicwulBNysXB3nEtpdK9Q5f7YZSD-AnGnkYqFhu8qVLi3G1Z2Z1smBVZPftnXQRLQKXsL5DOZJKMWLGsrx5GnMKrKVUb9GrwhK7hjd65GyAKzfdLB8gR1QmwjyE/s1600/Pensive-Man-Thinking-2574513.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3kL80Z2Jor8gwGgkKOicwulBNysXB3nEtpdK9Q5f7YZSD-AnGnkYqFhu8qVLi3G1Z2Z1smBVZPftnXQRLQKXsL5DOZJKMWLGsrx5GnMKrKVUb9GrwhK7hjd65GyAKzfdLB8gR1QmwjyE/s200/Pensive-Man-Thinking-2574513.jpg" width="200" /></a></div>
Uusi yritys on mahdollista luoda alusta pitäen oman näköiseksi liikeideasta visuaaliseen ilmeeseen. <span style="font-family: inherit;">Tai ehkä uusi, suunniteltu liiketoiminta on niin uutta, ettei yritysmarkkinoilla ole mitään sen kaltaista. Ostamalla jo toiminnassa ole</span>van yrityksen puolestaan vältytään kaikelta perustamiseen ja toiminnan ylösajoon liittyvältä työltä, mikä merkitsee huomattavaa ajan säästöä. Valmis asiakaskunta on myös vertaansa vailla oleva etu. <br />
<br />
Helsingin keskustassa olevan, kymmeniä vuosia toimineen naisten laatuvaatteiden kierrätyskaupan omistaja päätti lähteä eläkkeelle. Hän aikoi yksinkertaisesti panna lapun luukulle. Miten kävikään? Eräs vakioasiakas näki tilaisuutensa tulleen. Hän innostui ajatuksesta jatkaa per<br />
inteikästä, menestyvää liiketoimintaa ja toimii nyt paikassa yrittäjänä. <br />
<br />
Peräti 82 prosenttia yrityksen ostajista ja jatkajista olivat tyytyväisiä päätökseensä, ja 75 prosenttia piti hintaa jälkikäteen arvioiden oikeana tai jopa halpana, kertoo <a href="http://www.seamk.fi/loader.aspx?id=981943ec-c016-4272-a858-b0c31c087646" target="_blank">valtakunnallinen ostaja- ja jatkajatutkimus</a>. <br />
<br />
Ennen kuin perustat uuden yrityksen käy läpi myytävänä olevat yritykset <a href="http://www.yritysporssi.fi/" target="_blank">Yrityspörssissä</a>. Mikä estää sinua myös ilmoittautumasta sinne potentiaaliseksi ostajaksi? Tai katsele ympärillesi löytyisikö myytävänä olevia yrityksiä ja pane sana kiertämään kiinnostuksestasi. Saatat tehdä elämäsi löydön. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdgggUkg9d2SY5hHZJzORkPQrDsG_O21u1XjEokM70LokjWerTFE6_-FwwQ_kNecBx9bXstYSywZO5k2kNdixOnDg86XuxldRQuo_c3wp9K47eyA3_uOeTGyUO80wocFA-wtnQlQRdYmY/s1600/Kuva2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdgggUkg9d2SY5hHZJzORkPQrDsG_O21u1XjEokM70LokjWerTFE6_-FwwQ_kNecBx9bXstYSywZO5k2kNdixOnDg86XuxldRQuo_c3wp9K47eyA3_uOeTGyUO80wocFA-wtnQlQRdYmY/s200/Kuva2.jpg" width="152" /></a></div>
<br />Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-26306111878787498902015-11-01T17:33:00.000+02:002015-11-08T19:56:24.137+02:00Mistä huomaa milloin menestyksen kierre muuttuu menetyksen kierteeksi?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;">
</div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;">
<b>Kun kaikki tuntuu onnistuvan</b></div>
<div style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: left;">
Kukapa meistä säilyy välinpitämättömänä kun lukee esimerkiksi Applen, Googlen, Walt Disneyn ja Amazonin saavutuksista. Mainitut yritykset kuuluvatkin <a href="http://fortune.com/worlds-most-admired-companies/walt-disney-6/" target="_blank">Fortunen </a>listalla maailman kymmenen eniten ihaillun yrityksen joukkoon.</div>
<br />
<br />
Jos katsotaan maailman kaikkien aikojen menestyneimpien yritysten <a href="http://www.noobpreneur.com/2011/08/03/the-10-most-successful-businesses-of-all-time/" target="_blank">listaa, </a>on se hyvin öljy-yhtiöpainotteinen: kymmenen ensimmäisen joukossa on peräti kuusi öljyalan toimijaa. Kärjessä komeilee kuitenkin kauppaketju Wal-Mart Stores.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtwuaTaGVbLniCpv5OOKfvNwM0kfnCzgpByMKgLnyffvQUX5-U97dMjn81WjskRduKx8K98lcXUVfG9d2EDpSJZGy-S4ncKJeNCHsQPjnWMbvzfw9WGLgro069gv_2KXM6fP0LCKVmzRo/s1600/029255092-success.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="195" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtwuaTaGVbLniCpv5OOKfvNwM0kfnCzgpByMKgLnyffvQUX5-U97dMjn81WjskRduKx8K98lcXUVfG9d2EDpSJZGy-S4ncKJeNCHsQPjnWMbvzfw9WGLgro069gv_2KXM6fP0LCKVmzRo/s200/029255092-success.jpeg" style="text-align: center;" width="200" /></a>Suomessa menestyjinä pidetään yleisesti suuria yrityksiämme kuten Nestettä, Fortumia, Konetta, Fazeria, isoja pankkejamme tai nopeita kasvajia kuten Supercelliä. Pienemmissä yrityksissäkin on Balance Consultingin <a href="http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/lista.jsp?id=1" target="_blank">analyysien </a>mukaan roppakaupalla menestyjiä, jotka itse asiassa peittoavat monet isot yritykset saamiensa tähtien määrällä. <br />
<br />
Menestys tuntuu seuraavan menestyneitä: ”The winner takes it all”. Palkitut pokkaavat palkintoja yhä uudelleen. Menestyvien yritysten johtajat saavat mainetta. Heitä kuunnellaan, heitä imitoidaan, heidän johtamissalaisuutensa pyritään paljastamaan. Sanat suorastaan imetään heidän suustaan.<br />
<br />
<b>Menestyvää yritystä ei pelasta mikään</b><br />
<br />
Menestys saattaa muuttua menetyksiksi yllättävän nopeasti. Tämän ovat kokeneet IBM, Rank Xerox, Kodak, RIM (Blackberry), Nokia, Sony, ja monet muut. Suurista yrityksistä tulee helposti jäykkiä, ja energia kohdistuu liiaksi sisäisiin asioihin. Aletaan uskoa, että menestys on saavutettu etu. <br />
<br />
Yllättävän harvat yritykset pystyvät sekä kasvamaan että säilymään kannattavina pitemmällä aikavälillä. IMD:n professorien Bala Chakravarthyn and Peter Lorangen maailmanlaajuisen <a href="http://www.heikura.eu/business-trends/breakthrough-ideas-for-growth-how-to-reach-longterm-success/" target="_blank">tutkimuksen </a>mukaan vain 1% tutkituista 6000 yrityksestä pystyi saavuttamaan tämän kaksoistavoitteen aikavälillä 1990-2004. <br />
<br />
Suomessa valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon 2005-2013 saaneista yrityksistä lähes puolet ei onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan vertailtaessa viimeistä tilikautta palkitsemisvuoteen (Yrittäjäsanomat 7/2015). <br />
<br />
<b>Mistä huomaa, että onni on kääntymässä?</b><br />
<br />
Keith J. Cunningham, kokenut yrittäjä, puhui hiljattain Nordic Business Forumissa siitä, miten helposti sekoitetaan ongelma ja oire. Hänen esimerkissään ihminen saattaa ajatella, että hänen ylipainonsa on ongelma. Kuitenkin ylipaino on vain oire, ja varsinainen ongelma löytyy muualta. Yrityksessä liian matala tulostaso on oire esimerkiksi siitä, että kustannukset ovat liian korkeat suhteessa myyntiin tai että myynti ei ole onnistunut pääsemään tavoitteisiinsa vaikkapa puutteellisen asiakassegmentoinnin vuoksi. <br />
<br />
Jos oireisiin ei kiinnitetä ajoissa huomiota, käy niin kuin romahtaneille yrityksille on käynyt. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9I9At18Zw_vi3XlhcKAQ1Gc72TK2k4EX8lUK-l8YQmGIfIZc_zBaQ93ZvXaWHyQkRrvQjen7P3IaRQeoFuRzABeW5P6qBbQ3Cf_R7Rmj3_5WunB6xQjAGEnpM0ZtkrNpz931blbmUUXk/s1600/028944628-tornado-spin.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9I9At18Zw_vi3XlhcKAQ1Gc72TK2k4EX8lUK-l8YQmGIfIZc_zBaQ93ZvXaWHyQkRrvQjen7P3IaRQeoFuRzABeW5P6qBbQ3Cf_R7Rmj3_5WunB6xQjAGEnpM0ZtkrNpz931blbmUUXk/s200/028944628-tornado-spin.jpeg" width="179" /></a>Mitä pitäisi tarkkailla? Mitä oireita olisi ehkä ollut nähtävissä, jos olisi osattu katsoa?<br />
<br />
Perusasia on, että liikevaihdon ja tuloksen kehitystä seurataan tarkasti.<br />
Paljon puhuva mittari on myös asiakkaiden vaihtuvuus. <span style="text-align: justify;">Vaihtuvuuden lisääntyminen on välitön hälytysmerkki: käänne huonompaan on tapahtunut.</span><br />
<span style="text-align: justify;"><br /></span>
Varhaisempia signaaleja saadaan asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden kehityksestä. Jos tyytyväisyys heikkenee, on vielä mahdollisuus puuttua asiaan ja kääntää kehityksen suunta.<br />
<br />
Tyytyväisyysmittauksien puuttuminen merkitsee samaa kuin jos johtaja ohjaisi laivaansa sumussa ilman apuvälineitä. <br />
<br />
Joillain toimialoilla tuotteet uusiutuvat nopeasti. Tällöin erittäin tärkeä mittari on yrityksen uusien tuotteiden osuus kokonaismyynnistä. Tämä unohtuu monelta yritykseltä. Suhdelukua tulee verrata kilpailijoiden vastaaviin lukuihin. Jos yritys ei pärjää tässä vertailussa, on ryhdyttävä välittömästi uudistamaan tuote- tai palveluportfoliota. <br />
<br />
Todennäköisesti tässä vaiheessa ollaan kuitenkin jo myöhässä. Uusiutumista pitää vaalia ennen kuin tilanne pääsee pahaksi, ennen kuin yrityksen tarjoama vanhenee käsiin. <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<b>Keksi liiketoimintasi uudestaan ennen kuin joku muu tekee sen</b><br />
<br />
Uusiutuminen voi tapahtua monin tavoin. IBM luopui tietokoneista ja keskittyi ohjelmistoihin ja palveluihin. Dell aikoo ostaa pilvipalveluja tuottavan EMC:n. Suomalaisia esimerkkejä ovat Pelloplast, joka siirtyi aikanaan ikkunatiivisteistä kirjanpäällysmuoveihin ja suojakalvoihin, ja Lojer, joka kehittyi konepajasta terveydenhuoltolaitteiden ja hyvinvointiratkaisujen osaajaksi. <br />
<br />
Tuote- ja palvelu-uudistusten ohella on yhä useammin tarve uudistaa liiketoimintamalli ja luoda siitä kilpailuetu. Uber-taksipalvelut ja Airbnb-asunnonvuokrauspalvelut ovat tuttuja esimerkkejä tästä. Havaianas-sandaalit, Swatch-kellot, Nespresso-kahviratkaisut ja Zaran tapa tuottaa uutuuksia vaatekauppoihin viikoissa ovat puolestaan esimerkkejä toimitusketjuissa tehdyistä menestyksellisistä uudistuksista.<br />
<br />
Alkavan syöksykierteen katkaisu edellyttää useimmiten vaikeita päätöksiä. Yksi yritys joutuu luopumaan perinteisistä tuotteistaan tai toimintatavoistaan, toinen liittoutumaan ehkä vastentahtoisestikin kumppanin kanssa, kolmas suuntaamaan resurssit aivan uudella tavalla toiminnassaan. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPkkWjSyFYpb3Ta-s_pAQhgrUT0LApFKRQt9e3DaT4L8HQGRVlyWdjNCIllxpeIsKZMM92lLlyVuXS_SZPqp63X82oc_qkmvyWrUVjH9wThgQqqpFXQkoHdFstmgJsiI3Hdj4Wi6Vs0xw/s1600/3_1+Iso+nuoli+yl%25C3%25B6sp%25C3%25A4in%252C+ratsastaja.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="136" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPkkWjSyFYpb3Ta-s_pAQhgrUT0LApFKRQt9e3DaT4L8HQGRVlyWdjNCIllxpeIsKZMM92lLlyVuXS_SZPqp63X82oc_qkmvyWrUVjH9wThgQqqpFXQkoHdFstmgJsiI3Hdj4Wi6Vs0xw/s200/3_1+Iso+nuoli+yl%25C3%25B6sp%25C3%25A4in%252C+ratsastaja.jpg" width="200" /></a>Menetysten kierre pitää katkaista mahdollisimman nopeasti. Jos kierre ehtii ottaa vauhtia, ei sen pysäyttäminen ole usein enää mahdollista.<br />
<br />
Johtaja, seuraa vaaran merkkejä ajoissa ja tee rohkeita päätöksiä syöksykierteen suunnan muuttamiseksi. Saatat pystyä vielä pelastamaan yrityksesi. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-20374780914451500122015-10-07T14:04:00.001+03:002015-10-07T14:04:36.551+03:00Joka leikkiin ryhtyy se opin kestää<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigFaOTsN343ygE7_vuZSVTGjF9d8RMwa3xtDVnbq-F31hzulB8hJGfQSGJvqUiBCgidWim_ls0TpR7jdHr28Pn5ar3M2YRJuaKX3aCVLCaXwKUOCgGZRb7FdF4yZXJvPZVA3nVj4Qop_k/s1600/yay-8182620.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigFaOTsN343ygE7_vuZSVTGjF9d8RMwa3xtDVnbq-F31hzulB8hJGfQSGJvqUiBCgidWim_ls0TpR7jdHr28Pn5ar3M2YRJuaKX3aCVLCaXwKUOCgGZRb7FdF4yZXJvPZVA3nVj4Qop_k/s200/yay-8182620.jpg" width="200" /></a></div>
<br />Työelämä tuottaa tunteita. Tunteet syntyvät erilaisissa tilanteissa ja tapahtumissa, jotka vyöryvät päällemme ilman, että pystymme niitä juurikaan hallitsemaan. <br /><br />Tarjous ei ottanutkaan tulta. Asiakaspalaute sisälsi yllätyksiä. Työtoveri ei ollut lojaali. Pilottihanke epäonnistui. Esitys ei vakuuttanut kuulijakuntaa. Yhteistyö ajautui karille. <br /><br />Kun tapahtuma pitää sisällään meihin kohdistuvan negatiivisen latauksen, alkaa tunnekuohu. Käymme läpi tunteiden vuoristoradan kaikki vaiheet. Pettymys on suuri, ja haluamme ymmärtää, miksi epäonnistuimme. Vuoroin haemme syytä muualta, vuoroin kylvemme itsesäälissä. <br /><br />”Luonnollinen asiankulku”, voisi joku sanoa, ”eihän tuolle voi mitään. Näin vain käy välillä jokaiselle ennen pitkää, ei siinä sen kummallisempaa. ”<br /><br />Totta. Mutta pitääkö vain ajatella, että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön? Hammasta purren.<br /><br />Tietty fatalismi on varmasti paikallaan, mutta epäonnistumisen kokemuksissa, niin vaikeita kuin ne saattavatkin olla, piilee mahdollisuuden siemen.<br /><br />Nuo niin harmillisiksi kokemamme tilanteet voivat olla meille parempi uudistumisen ja kehittymisen astinlauta kuin mikään muu oppi. <br /><br />Jos katsomme tilannetta avoimin silmin, alkaa opin siemen löytyä. Tässä asiassa voisin muokata tarjousta paremmaksi, tuon seikan asiakaspalvelussa saamme varmaan muutetuksi hyväksi, työtoverin kanssa voisimme miettiä kokemuksiamme yhdessä, ja niin edelleen. Pääsemme tunteiden vuoristoradan pohjalta eteenpäin ja toivo herää. <br /><br />Kun hyväksymme ajatuksen muutoksesta toiminnassamme eli otamme opin vastaan, olemme hyvää vauhtia menossa onnistumisia kohti. Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-12882553316500107412015-09-26T21:09:00.002+03:002015-09-28T20:56:05.314+03:00Kolme varmaa tapaa tappaa innostus työssä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbbqlYTE5UZXgUUgZvUVrhFxBPoOfmy36qQYS96iJRrBLMa0RAf2AIv8rPLCBxR1HXMGXPF5VINJCeNpbcDf-EWk2b2MpkDTy7qiJLbC72tduI4OhftDZm0lCPQA4zsyNLOcf5_FfcUbs/s1600/Frustrated-Business-Man-3133870.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbbqlYTE5UZXgUUgZvUVrhFxBPoOfmy36qQYS96iJRrBLMa0RAf2AIv8rPLCBxR1HXMGXPF5VINJCeNpbcDf-EWk2b2MpkDTy7qiJLbC72tduI4OhftDZm0lCPQA4zsyNLOcf5_FfcUbs/s200/Frustrated-Business-Man-3133870.jpg" width="200" /></a></div>
<span style="font-family: inherit;">Vastuun ottaminen, aloitteiden tekeminen ja innostus ovat paljon puhuttuja työntekijän hyveitä. Niiden uskotaan, paitsi tekevän työn mielekkääksi ihmiselle, myös vaikuttavan ratkaisevasti yrityksen tulokseen. <br /><br />Jokainen meistä tietää, että näin onkin. Mutta me tiedämme myös, miten helposti osallistumisen ja innostuksen tunne haihtuu kuin savuna ilmaan. Tuon tunteen palauttaminen voi viedä kauan, samoin kuin menetetyn luottamuksen takaisin saaminen. <br /><br />Kolme tapaa, joilla johtajat ja esimiehet saavat tiimiläistensä innostuksen laimenemaan kertaheitolla:<br /><br />1. <b>Annetaan tehtävä, mutta ei anneta alaisen todellisuudessa johtaa työtä.</b> Johtaja puuttuu tekemisiin, edellyttää, että omat ehdotukset toteutetaan, pitää narut itsellään. <br /><br />2. <b>Annetaan tehtävä, mutta kun tulokset ovat valmiit, ei niihin kiinnitetä huomiota eikä niitä toteuteta. </b>Johtajan mielenkiinto on jo muissa asioissa. Työ, johon ehkä käytettiin paljon aikaa ja energiaa, jää hyllylle. <br /><br />3. <b>Annetaan ohjeet, mutta käyttäydytään itse toisin. </b>Johtajan näyttämä esimerkki puhuu toista kuin sanat. Säännöt eivät ole yhteiset.<br /><br />Tiimiläisen turhautuminen nakertaa sitoutumista. Ilman sitoutuneita ihmisiä ei pitkäjänteistä menestystä ja yhteisön hyvinvointia kuitenkaan saavuteta.<br /><br />Jokainen tilanne työyhteisössä on erilainen, mutta innostusta voidaan ylläpitää keinoilla, jotka sopivat aina. <br /><br />Alf Rehn kirjoitti juuri <a href="http://www.hs.fi/raha/a1443149045877?jako=3e694d5048ba7463b2036e2b52b1db77&ref=tw-share&utm_content=buffer19442&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer" target="_blank">blogin </a>kuuntelemisen tärkeydestä. Rehn toteaa, että aito johtaminen ei lähde niinkään siitä, miten hyvin saa äänensä kuuluviin, vaan siitä, miten hyvä on kuuntelemaan.<br /><br />Jokainen, joka tuntee tulleensa kuulluksi, kokee olevansa merkityksellinen toiselle ihmiselle, yhteisölle, yritykselle. Merkityksen kokemisesta ilmestyi juuri Tapio Aaltosen, Pirjo Ahosen ja Heikki Pajusen <a href="http://www.novetos.fi/julkaisumme/merkityksen-kokemus/" target="_blank">kirja</a>, jossa pureudutaan syvällisesti teemaan. <br /><br />Kuuntelemisen ja merkityksen osoittamisen lisäksi takuuvarma ”voimakeino” on hyvän esimerkin näyttäminen. Tästä aiheesta olen kirjoittanut jo aiemmassa <a href="http://www.novetos.fi/blogi/esimerkin-voima/" target="_blank">blogissani</a>.<br /><br />Onko siis oltava yli-ihminen pärjätäkseen innostavana johtajana tai esimiehenä? Ei toki, mutta jos tavallista arkea sävyttää huomioiva käytös, luo se sellaisen pohjan yhteistyölle, etteivät pienet laineet tilanteen tullen </span>kaada l<span style="font-family: inherit;">aivaa. </span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIjBwXj2qEzjWM1flHt-G0wVMMy6nuTwEYijloDQvcFzD60JmzBgN-CBjuqvuA0xiLF2oXt2kzYYRBCZWbS70hGnEMJo7k0e_E6xl6Y_rbEABbh7H3Wc3kuoWANu9YoAKNf7uCiMInB7s/s1600/047280746-manager-and-business-team.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIjBwXj2qEzjWM1flHt-G0wVMMy6nuTwEYijloDQvcFzD60JmzBgN-CBjuqvuA0xiLF2oXt2kzYYRBCZWbS70hGnEMJo7k0e_E6xl6Y_rbEABbh7H3Wc3kuoWANu9YoAKNf7uCiMInB7s/s200/047280746-manager-and-business-team.jpeg" width="200" /></a></div>
<div>
<span style="font-family: inherit;"><br /></span></div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-73842773022516824102015-09-02T17:03:00.000+03:002015-09-02T17:03:14.233+03:00Puhetta vai päätöksiä?”Taas puhuttiin pitkään ja pohdittiin asioita monelta kantilta. Kaikki tuntuivat olevan pääkohdista samaa mieltä. Mutta tapahtuukohan tälläkään kertaa mitään?”<br /><br />Yrityksen työntekijä purki tällä tavoin tuntojaan. Hän ei ole yksin; turhautuminen hitaaseen päätöksentekoon on tuiki tavallinen valituksen aihe työyhteisöissä. Se aiheuttaa ihmisissä passiivisuutta - ”mitä tässä puurtamaan, kun asiat eivät mene eteenpäin eikä mikään muutu”. Yhtä haitallista hidas tai epäselvä päätöksenteko on yritykselle; menetettyjä mahdollisuuksia, päällekkäistä työtä, kasvaneita kustannuksia.<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjpZXmL9BJaGUVkPoP_Z5fLaIhk6fvdyO1xA3XtGvbXTL-ynlEldIOTg-uDrjKAldNSyQkp9cKZ5k17MYD7VELf8ZUTMLNwGcbFSqXtxtVC1Xt4hRVj_mpQ1WAOmsnKigdEHSidauzL-o/s1600/Decision-Making-Concept-1519730.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="147" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjpZXmL9BJaGUVkPoP_Z5fLaIhk6fvdyO1xA3XtGvbXTL-ynlEldIOTg-uDrjKAldNSyQkp9cKZ5k17MYD7VELf8ZUTMLNwGcbFSqXtxtVC1Xt4hRVj_mpQ1WAOmsnKigdEHSidauzL-o/s200/Decision-Making-Concept-1519730.jpg" width="200" /></a></div>
<br /><br />Kyse ei ole aivan yksinkertaisen ongelman ratkaisemisesta. Jotta päätöksiä syntyy, on seuraavien perusasioiden oltava kunnossa. Niiden avulla päätöksiä syntyy takuuvarmasti – ja hyviä sellaisia. <br /><br />Ensiksi, henkilöillä on oltava tieto siitä, mistä asioista he ovat vastuussa. Vastuiden jakaminen organisaation eri rooleille saattaa olla kivulias harjoitus, mutta se kannattaa ehdottomasti tehdä. Päältäpäin katsoen vastuiden määrittely ei ehkä tunnu hankalalta, mutta tilanne muuttuu usein kun mennään yksityiskohtiin. Esimerkiksi kuka vastaa hinnoittelusta, myynti vai liiketoiminta-alue? Entä asiakastyytyväisyydestä? Tai laadusta? Vastaukseksi ei kelpaa, että kaikki vastaavat. Sellaista tilannetta ei voi todellisuudessa olla; jollain on aina pääasiallinen vastuu.<br /><br />Toiseksi, päätöksenteon vaihtoehdot tulee olla selvitetty ja tiedostettu. Minimissään vaihtoehtoja on kaksi: joko tietty toimenpide suoritetaan tai ei suoriteta. Tuotekehityshanke aloitetaan tai sitä ei aloiteta, henkilö rekrytoidaan tai ei rekrytoida, vienti aloitetaan tai pitäydytään kotimaan markkinoilla, verkkokauppa pystytetään itse tai liitytään usean toimijan yhteiseen verkkokauppaan. Usein vaihtoehtoja on kuitenkin enemmän ja se lisää selvitys- ja arvioimistyötä.<br /><br />Kolmanneksi, päätöksenteko tarvitsee kriteerit, joilla vaihtoehdot punnitaan. Muuten on mahdotonta perustella miksi tietty valinta tehdään. Esimerkiksi miksi toimittajaksi valitaan tietty yritys, tai miksi uusi toimipaikka sijoitetaan juuri tiettyyn kuntaan. Tai miksi yrityksen kohderyhmäksi valitaan ikäihmiset eikä keski-ikäiset tai nuoret. Yhdessä sovitut kriteerit ovat vastuuhenkilön ”henkivakuutus”!<br /><br />Päätöksenteko onnistuu, kun siitä on tarpeeksi suunnitelmallisuutta, mutta ei niin paljon, että siitä tulee täysin kaavamainen prosessi.<br /><br />Johtajuudelle on monia ylimitoitettuja odotuksia, mutta kyky pureskella asiat päätöstä edellyttäviksi palasiksi ja hoitaa ne eteenpäin ei kuulu niihin. <br /><br />Päätöksenteko on vipu, joka käynnistää koneen!Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-47903831032481184182015-06-27T11:59:00.000+03:002015-06-27T11:59:01.423+03:00Turhia kokouksia ei tarvita. Mutta mitä ne ovat?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNR3tiiZYuzb7Ybx-uVsGSRpFd-x5f1rr6tsZAJIp1Y_3DmbWghrAqLaEqowZq8XvVtErQs7PDlbhyphenhyphenm8Hkds-uAarZ7AYyJ7V3cVDVa81thYU4W-KTGcczw0e7yviJkouENoy_EzzYPWc/s1600/021281264-portrait-three-pensive-busines.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNR3tiiZYuzb7Ybx-uVsGSRpFd-x5f1rr6tsZAJIp1Y_3DmbWghrAqLaEqowZq8XvVtErQs7PDlbhyphenhyphenm8Hkds-uAarZ7AYyJ7V3cVDVa81thYU4W-KTGcczw0e7yviJkouENoy_EzzYPWc/s200/021281264-portrait-three-pensive-busines.jpeg" width="200" /></a></div>
Työelämää on tehostettava ja työhyvinvointia parannettava, siinä tämän päivän ykkösteesejä. Moni on huomannut, että yksi aikasyöppö ja turhautumisen lähde ovat kokoukset. Kunhan vain saataisiin turhat kokoukset pois, niin pyörät pyörisivät vauhdilla ja tunnelma olisi korkealla!<br /><br />Mutta mitä ne turhat kokoukset ovat? Millä kriteereillä kokous on turha? Miltä asia näyttää kokouksen vetäjän ja osallistujan vinkkelistä? Ja kenellä oikeastaan on vastuu siitä, että kokous onnistuu?<div>
<div>
<br />”Turha” on tuomio, jonka antavat osallistujat. He olisivat tahtoneet käyttää ajan toisella tavalla. He eivät katsoneet, että kokouksen sisältö, työprosessi tai osallistujien välinen vuorovaikutus olisi tuonut heille tarpeeksi hyötyä, jotta osallistuminen olisi tuntunut mielekkäältä.<br /><br />Mitä ajattelee kokouksen vetäjä? Hän todennäköisesti toteuttaa saamaansa tehtävää, jossa tarvitaan eri ihmisten tietoja, kokemusta ja näkemyksiä. Kokous on keino päästä näihin käsiksi. Ja keino tehdä se niin, että ihmisten välinen vuorovaikutus on mahdollista, mikä puolestaan johtaa uusiin oivalluksiin ja laajempaan ymmärrykseen kuin mitä kukaan osallistuja erikseen olisi pystynyt tuottamaan. Vetäjän kannalta kokous on kaikkea muuta kuin turha.<br /><br />Miksi sitten lopputulos usein ontuu? Voi toki olla kyse vetäjän puutteellisesta valmistautumisesta kokoukseen, tehottomasta työskentelytavasta kokouksen aikana tai osallistujien osallistamatta jättämisestä. Silloin alkaa kelloon vilkuilu ja kännykän räpläily. Kannettavan kansikin saattaa nousta. <br /><br />Mutta on väärin syyttää pelkästään vetäjää. Vastuu on myös osallistujilla. Kokous onnistuu, jos kaikki haluavat sitä. <br /><br />Joskus voidaan yhdessä todeta, että kokous ei ole paras tapa hoitaa kyseinen tehtävä, ja tarvittavat tiedot ja näkemykset hankitaan muulla tavoin. Jos kuitenkin on tarpeen työstää asioita ja luoda uutta on ihmisten välinen kasvokkain oleminen verraton työkalu. <br /><br />Nykypäivänä on entistä tärkeämpää ymmärtää laajempia kokonaisuuksia, eikä vain uppoutua silmälaput päässä ”omiin” tehtäviin. ”Asiayhteyksien syvällinen ymmärtäminen on välttämätöntä uusien ideoiden ja innovaatioiden keksimiselle”, sanoo aivotutkija, tohtori Susan Greenfield Oxfordin yliopistosta (NET 2/2013). <br /><br />Ennen kuin seuraavan kerran tuomitset kokouksen turhaksi ajattele kahta asiaa. Ensiksi, mitä sinä teit sen eteen, että kokouksesta olisi tullut hyvä. Toiseksi, nousiko esille sellaisia asiayhteyksiä, jotka laajentavat omaa ymmärrystäsi ja voivat olla työssäsi hyödyksi.<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgv_jy6eV5R1ZJp70JdK2Nmro_rdTY_CBrdRBUlPGkVlZq8qz7wzgvOY0obHh-43gFBpkdC-X-q2xFIg8KW-16NkyHMxOONfymkRVKVhd0uADMDebs1ExPROuezFSM122xny-pjit-6iYE/s1600/yay-10020526.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgv_jy6eV5R1ZJp70JdK2Nmro_rdTY_CBrdRBUlPGkVlZq8qz7wzgvOY0obHh-43gFBpkdC-X-q2xFIg8KW-16NkyHMxOONfymkRVKVhd0uADMDebs1ExPROuezFSM122xny-pjit-6iYE/s200/yay-10020526.jpg" width="200" /></a></div>
</div>
</div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5418166601604790779.post-85447959865663365122015-06-14T20:05:00.000+03:002015-06-14T20:05:12.355+03:00Kun myynti ei vedä, voisiko syynä olla yhden perusasian puute?<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFmdWmH1AH0T9ze8UNdyZjv91soEvWNNXfHHTb2q4mxNHmXkNwBy-NoNITECDH9S2dXhp-GCkLQlKb6R8JqrWXTpeP1g7eHLuhWotNx1eKyDM18rKXmZP2OxD61f1pbh2UKG04BK7kE98/s1600/026060289-businessman-laptop-sitting-des.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFmdWmH1AH0T9ze8UNdyZjv91soEvWNNXfHHTb2q4mxNHmXkNwBy-NoNITECDH9S2dXhp-GCkLQlKb6R8JqrWXTpeP1g7eHLuhWotNx1eKyDM18rKXmZP2OxD61f1pbh2UKG04BK7kE98/s200/026060289-businessman-laptop-sitting-des.jpeg" width="133" /></a><br />
Näinä aikoina kuulee toistuvasti yrittäjien tuskaisia huokailuja siitä, miten nihkeästi kauppa käy. Erityisen paljon pettymyksiä on koettu verkkokaupassa. Vaikka oma tuote- tai palveluvalikoima tuntuisi miten hyvältä, ei jostain kumman syystä ilmestykään asiakasparvia, jotka kiljuen riistäisivät tuotteet käsistä. Tällaiset haavekuvat toteutuvat vain harvojen kohdalla.<br /><br />Pettynyt yrittäjä on ymmällään. Tuotteet ja palveluthan ovat hyviä. Niissä on juuri oikeita ominaisuuksia – mitä muuta asiakas voisi tarvita?<div>
<br />”Oikeat” ominaisuudet ovat usein yrittäjän itsensä ja hänen lähipiirinsä arvioiden mukaan oikeita. Mutta miten paljon on samoin ajattelevia? Missä he ovat? Miten heidät voisi tavoittaa?<br /><br />Kun myynti ei vedä kyse saattaa olla siitä, ettei kohderyhmiä ole mietitty ja määritelty tarpeeksi hyvin. Tällöin ei myöskään voi olla selkeää käsitystä siitä, mitä tarpeita tuote tai palvelu täyttää. Eli yksi yrityksen kivijaloista on jäänyt rakentamatta. Ei ihme, jos kuhinaa ei käy. <br /><br />Tehtävä ei ole helppo. On suorastaan tuskallista rajoittaa mahdollista asiakaskuntaa suunnitelmissa. Mutta mikään tuote tai palvelu ei lähde lentoon, ellei sitä kohdisteta ensin valituille ryhmille, joiden tarpeita se täyttää. <br /><br />Kohderyhmän määrittely ja heidän tarpeidensa ymmärtäminen ovat avainasioita. Nekään eivät kuitenkaan riitä. Lisäksi on kyettävä kertomaan, miksi asiakas ostaisi yrittäjän tuotteen tai palvelun. Toisin sanoen, mikä on se paremmuus tai etu, minkä hän saa tämän ostaessaan.</div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYdrgSGBCoaTRXBvPKLN6Wet_75aZDa0Ik5xG-VQ0WvMVTe1NvvdDLuPJVzLegxPrhsHZTBtQSa2T6Bh_q7poF7uiH-f-lHHRSm1d-sURodqctvtblZ1L8Q3Ae1tN81kakAwPTbbzRaW8/s1600/023606460-target-your-customers.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYdrgSGBCoaTRXBvPKLN6Wet_75aZDa0Ik5xG-VQ0WvMVTe1NvvdDLuPJVzLegxPrhsHZTBtQSa2T6Bh_q7poF7uiH-f-lHHRSm1d-sURodqctvtblZ1L8Q3Ae1tN81kakAwPTbbzRaW8/s200/023606460-target-your-customers.jpeg" width="200" /></a><br />Kohderyhmä on siis se pohja, jonka avulla on mahdollista:<br /><br />1. selvittää mitä asiakkaan todelliset tarpeet ovat<br /><br />2. arvioida miten hyvin oma tuote tai palvelu täyttää nuo tarpeet ja määritellä oma kilpailuetu<br /><br />3. löytää kanavat, joilla kyseiset asiakkaat on mahdollista tavoittaa.<br /><br />Jälleen huomaamme, että liiketoiminnassa on keskityttävä ihmiseen. Ihmisen tarpeet ovat yhä edelleen se pohja, jolle toiminnot on rakennettava – ainakin jos haluaa niiden olevan menestyksellisiä!</div>
Päivihttp://www.blogger.com/profile/15773719346934157079noreply@blogger.com0