Arvot ovat yrityksen toiminnan pohja. Arvot ohjaavat päätöksiä. Arvot ovat aina läsnä, ne heijastuvat kaikkeen, mitä teemme.
Näinhän asia on. Jos tekeminen ei perustu mihinkään pysyvämpään ja tärkeäksi koettuun, ollaan heikolla jäällä. Arvojen kautta johtaminen on kunniassa.
Asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. Arvojen soveltaminen käytännössä ei ole aina helppoa, eikä varsinkaan yksiselitteistä.
Eräällä yrityksellä oli neljä arvoa. Ne tuotiin esille vahvasti eri kanavissa. Jokaista neuvotteluhuonetta ja käytävää koristi arvoplakaatti. Koko henkilöstö osasi arvot ulkoa. Niitä siteerattiin ahkerasti.
Yksi arvoista oli yksilön kunnioittaminen. Sen tulkinta ei sujunutkaan aivan mutkattomasti. Kenen yksilön kannalta asiaa katsotaan? Mitä merkitsee kunnioittaminen? Miten itsenäisesti yksilö voi ja saa tämän arvon pohjalta toimia?
Jokaisen työssä koetun mielipahan ja pettymyksen kohdalla nostettiin esille se, miten vähän yrityksessä kunnioitetaan yksilöä, vaikka arvoissa näin luvataan. Arvoa käytettiin välineenä arvostella kollegan tai esimiehen toimintaa, johtamiskulttuuria tai kireäksi koettua työtahtia. Arvostelu sai ikään kuin lisää pontta siitä, että siihen kytki yrityksen arvolauselman.
Kaikki yritykset eivät kirjaa näkyville arvojaan. Tämä ei välttämättä merkitse sitä, ettei niissä ole yhteistä pohjaa toiminnalle. Fokus saattaa olla erityisen tärkeissä teemoissa kuten esimerkiksi laatubrändin luomisessa.
Kirjattiin arvot ylös tai ei, toimintaa ohjaavat aina jonkinlaiset periaatteet. Niiden soveltamisesta vastaa johto. Esimerkin voima on valtava. Jos johto ei toimi periaatteidensa mukaan, on turha toivoa muidenkaan tekevän niin. Johdon tehtävänä on myös tulkita julkilausuttuja arvoja ja periaatteita niin, ettei niitä käytetä väärin lyömäaseina. Walk the talk!
Yksinkertainen ja käytännönläheinen ohjenuora on Ari Rämön esille nostama kehotus: arvosta ihmistä, älä arvostele. Se sopii mainioksi perusarvoksi jokaiselle yritykselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti