keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Mitä mittaat sitä saat – vai saatko?

Periaatteessahan asia on selvä. Mittari imee huomion. Toiminta keskittyy lukemien parantamiseen. Myyntiä kasvatetaan, kannattavuutta parannetaan, läpimenoaikaa lyhennetään, tuottoa lisätään. Sitä saa enemmän, mitä mittaa.

Ja ohessa saattaa saada jotain muutakin. Hyvät asiat kytkeytyvät usein toisiinsa. Jos olet asettanut mittariksi asiakastyytyväisyyden, saat mitä todennäköisimmin ”oheistuotteena” liikevaihdon ja kannattavuuden kasvun. Jos olet asettanut mittariksi kehittämistoimenpiteiden menestyksellisen suorittamisen tuotekehitysprojektin aikana, saatat yllätykseksesi saada tuloksena myös täydellisesti aikataulussa sujuneen projektin. Tällaista on tapahtunut elävässä elämässä.

Mittaaminen on siis selvästikin tehokasta. Mutta asia on kuitenkin monimuotoisempi kuin päältä näyttää. Ei ole itsestään selvää, että mittaaminen tuottaa aina toivotun tuloksen.

Mikä voi mennä pieleen?

Ensinnäkin saatetaan mitata väärää asiaa. Tuotannon kannattavuus ei välttämättä parane läpimenoaikaa nopeuttamalla, koska nopeutuksen tuloksena putkesta ulos syöksyvä tuote ei ehkä täytäkään laatuvaatimuksia. Osoittaa suurta viisautta osata valita oikeat mitattavat asiat, joiden osalta on myös mahdollista saada kerätyksi mittaustulokset ilman kohtuutonta vaivaa.

Toinen sudenkuoppa liittyy aikajänteen huomiotta jättämiseen. Tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin mittareita. Niitä ei kuitenkaan saa sekoittaa keskenään.

Kolmas vakava virhe on käyttää kaikkiin liiketoimintoihin samoja mittareita. Erityisen tärkeä on erottaa toisistaan aloittavan ja etabloituneen liiketoiminnan mittarit. Mitenkähän monta lasta on mennyt pesuveden mukana, kun aloittavaa hanketta on arvioitu kohtuuttomilla mittareilla? Tähän ovat syyllistyneet isotkin yritykset.

Neljäs ongelmakohta syntyy, jos pitäydytään vain kvantitatiivisissa mittareissa. Voiko yrityksen ihmisten hyvinvointia mitata vain henkilöstön vaihtuvuudella? Tai asiakastyytyväisyyttä pelkästään suosituspisteillä? Kvalitatiivisten mittarien seuraaminen monipuolistaa kuvaa ja nostaa usein oleellisia kehittämiskohtia esille.

Koska väärillä mittareilla saa huonoja tuloksia, kannattaa todella panostaa mittarien määrittelemiseen. Ei pikaisesti ja muodon vuoksi, vaan kunnolla. Kun sen kerran tekee, on seuraava kerta jo itsestään selvyys.

Tässä on muuten jälleen oiva mahdollisuus osallistaa ihmisiä. Heiltä tulee varmasti oikein hyviä mittari-ideoita. Ja halu toteuttaa tavoitteet vain voimistuu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti