”Kolme vuotta se vie”, huokaisi strategiatiimin vetäjä. ”Niin pitkä aika tarvitaan, ennen kuin kaikki ovat sisäistäneet sen, mitä strategiassamme sanotaan.”
Moni jakaa saman huolenaiheen. Yksi yleisimpiä teemoja yritysten kehittämisagendoilla onkin strategian jalkautuksen tehostaminen. Ymmärretään, että toiminta ei voi menestyä, elleivät kaikki tiedä, mihin maaliin pelataan ja millä keinoin.
Management Events -järjestön yhdeksässä Euroopan maassa, myös Suomessa, tekemä kysely vahvistaa havainnon: strategian toimeenpanoon aikoo panostaa 58 prosenttia johtajista seuraavien 18 kuukauden aikana. Selvästi harvempien agendalla ovat strategian kehittäminen (41 prosenttia vastanneista) ja uusien liiketoimintamallien luominen (25 prosenttia vastanneista). Tästä voimme päätellä, että strategian toimeenpano ei suju ilman kunnon satsausta myös johdolta.
Entä ne yritykset, jotka eivät mainitse toimintakertomuksissaan sanaakaan strategian toimeenpanosta? Putosivatko hanskat kädestä kesken kauden? Näitä yrityksiä oli 30 prosenttia kaikista Suomessa tutkituista yrityksistä (Strategiaraportti, Top Trainers, Kurkilahti & Äijö, 2012).
Vaikka monessa yrityksessä toimeenpanoon satsataankin, strategia jää monelle työtekijälle vieraaksi. Erityisesti lattiatasolla.
Miten ihmeessä strategian jalkautus voi olla niin hankalaa?
Mahdollisena syynä tuodaan usein esille esimiehisten puutteellinen ymmärrys strategiasta. Esimies saattaa jättää tiimikeskustelun aiheesta järjestämättä siinä pelossa, ettei hän ehkä osaa vastata kysymyksiin. Toinen jalkautuksen jarru saattaa olla se tapa, jolla strategiaa viestitään. Esimerkiksi yksi joukkotilaisuus ei vielä juurruta strategian sanomaa ihmisten mieliin.
Panostaminen esimiesten valmentamiseen ja viestinnän monipuolistamiseen auttavat varmasti. Mutta ongelman ydin voi olla muualla.
Strategia itsessään saattaa nimittäin olla niin polveileva ja hajanainen, että loogisen ajatuskulun löytäminen vaatii selvännäkökykyä. Se saattaa olla niin pitkä, ettei kukaan jaksa lukea sitä läpi. Tai teksti saattaa vilistä ammattitermejä, joita kaikki eivät ymmärrä. Jalkautus olisi paljon helpompaa, jos viesti olisi selkeämpi.
Mitä ihminen muistaa
Ihminen muistaa ja oppii sen, minkä ymmärtää. Muisti- ja oppimisselvitykset kertovat, että erityisen hyvin ihminen muistaa asioiden tapahtumajärjestyksen sekä syy-yhteydet. Monet muistin parantamiseen kehitetyistä tekniikoista perustuvat aistien, varsinkin näköaistin hyödyntämiseen. Visualisointi on siis tärkeää.Oppimisella tarkoitetaan sitä, kuinka haluttu sisältö saatetaan pitkäkestoiseen muistiin. Pitkäkestoinen muisti omaksuu uutta hitaasti, mutta se ei myöskään unohda nopeasti. Jotta muistiaines päätyy tähän ns. säilömuistiin, sitä pitää kerrata mielessä. Kertaus tekee muistosta pysyvän.
Millainen on strategia, jonka ihmiset muistavat?
Jos strategia ei ole ymmärrettävä, ei se jää mieleen. Jokaisen hyvän strategian tulee rakentua muutamalle perusasialle, jotka kuvataan yksinkertaisesti ja selkeästi:
• ympärillä vaikuttavat muutokset ja trendit
• yrityksen tavoite ja sen aikajänne
• kohdeasiakasryhmät ja heidän tarpeensa
• omat tuotteet ja palvelut, sekä miten ne täyttävät asiakkaiden tarpeet.
Tärkeät ja tunnepitoiset asiat jäävät mieleen. Näitä ovat esimerkiksi strategiaan ehdottomasti kuuluva kilpailuedun määrittely. Pieni taistelumieliala suhteessa kilpailijoihin edesauttaa viestien sisäistämistä!
Strategian tulee kertoa myös selvästi, mitä yritys ei tee. Polku tulevaisuuteen hahmottuu tällöin konkreettisesti ja helpottaa päätöksentekoa organisaation eri tasoilla.
Visualisoinnin rooli on suuri. Kuvat näyttävät parhaiten, miten kokonaisuus rakentuu ja mitkä sen osien roolit ovat. Kuvien avulla voidaan auttaa kuulijaa muodostamaan mielikuva strategiasta tarinana ja painamaan se omaan pitkäaikaismuistiinsa.
”Selkeä viestintä on elintärkeää strategian jalkautuksessa”, sanoo Heikki Haasmaa, Kone Hissit -yksikön toimitusjohtaja. Kyllä, mutta taustalla on oltava myös selkeä strategia. Kaikki tiedämme, että Koneella sellainen on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti