Etätyöksi määritellään kaikki työpaikan ulkopuolella tehtävä asiantuntijatyö. Yksi työskentelee kotona, toinen kahvilassa, kolmas junassa, neljäs vapaa-ajan asunnolla. Ideana on, että työ tehdään siellä, missä se on eri osapuolten kannalta tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta. Tämän tekevät mahdolliseksi kattavat tietoliikenneyhteydet, jotka vähentävät riippuvuutta tietystä paikasta. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä etätyön soveltamisessa.
Etätyö, englanniksi ’remote work’, on suosittu termi. Kun sille tekee Google-haun, saa yli 350 miljoonaa osumaa. Forbesin sivuilta löytyy artikkeli, jossa listataan sata eniten etätyötä käyttävää yhdysvaltalaista yritystä vuonna 2015. Kahdenkymmenen suurimman joukosta löytyvät mm. Amazonin, Dellin, IBM:n, Salesforcen, American Expressin, SAP'n, Oraclen ja Dellin nimet. Varsinkin tietotekniikka-, asiakaspalvelu-, myynti- ja markkinointitoiminnoissa ainakin osittainen etätyö on muodostunut tavalliseksi toimintamalliksi.
Mikä ajaa etätyöhön?
Kiistattomia etätyön etuja on paljon: jouston lisääntyminen, työn ja perheen tarpeiden helpompi yhteensovittaminen, oma työtahdin määrääminen, ajansäästö työmatkoissa, kustannussäästöt kummallekin osapuolelle. Jotkut ovat myös havainneet etäkokousten olevan tehokkaampia kuin toimistolla pidetyt. Työnantajalle etätyömalli mahdollistaa työntekijöiden rekrytoinnin laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Onpa joku huomannut yrittäjähenkisyydenkin lisääntyneen, kun työtekijät toimivat itsenäisemmin.
Haittoja taklattavaksi
Mikään malli ei ole ongelmaton. Etätyössä voi työn ja vapaa-ajan raja hämärtyä, ajanhallinta muodostua ylivoimaiseksi, työnarkomania saada vallan. Myös työntekijöiden sosiaaliset suhteet saattavat heiketä, ideoille on vaikeampi saada palautetta, ja yrityksen IPR:ien suojelu tulee haastavammaksi. Työntekijät saattavat myös kokea hankalaksi pysyä ajan tasalla työhön liittyvissä asioissa. Riippuvuus teknologioista korostuu. Työnantajalle koituu kustannuksia työntekijöiden työtiloista kotona. Lista on yllättävän pitkä!
Miksi toiset tekevät täyskäännöksen?
IBM on todellinen etätyön pioneeri. Vuoteen 2009 mennessä etätyö oli kasvanut niin, että 40% noin 386 000 työtekijästä maailmalla oli sen piirissä. IBM kuitenkin julkisti vuonna 2016 suunnitelmansa luopua etätyöstä. Sarah Kesslerin artikkelissa kuvataan prosessia erityisesti markkinointiyksikön kannalta. Kotoa työskentelevät joutuisivat matkustamaan toimipisteeseen, joiden lukumäärä oli nyt rajattu kuuteen. Muissa toimipisteissä olevien piti muuttaa tai hakea uutta työtä muualta. Päätös synnytti ymmärrettävästi hyvin erilaisia reaktioita työntekijöiden keskuudessa.
Mikä yllä mainituista etätyön haitoista vaikutti niin paljon, että IBM muutti radikaalisti toimintamalliaan? Vastaus on, ettei mikään niistä erityisesti. Päätöksen taustalla on ennen kaikkea tarve innovoida. Muutos liittyy siis suoraan itse bisnekseen. IBM joutuu, kuten kaikki muutkin yritykset, jatkuvasti uudistumaan. Yrityksen johto uskoo, että työntekijöiden tiivis yhteistyö on ratkaisevan tärkeää innovaatioiden syntymiselle.
Tätä tukee myös Harvardissa tehty tutkimus, joka tuodaan esille samaisessa artikkelissa. Tutkijat, jotka työskentelivät fyysisesti lähellä toisiaan, tuottivat parempia tieteellisiä artikkeleja. Yhdessä paikassa oleminen mahdollistaa myös spontaaneja kohtaamisia, jotka voivat olla hyvin merkityksellisiä.
IBM ei ole yksin. Jo vuonna 2013 Yahoo luopui etätyöstä Marissa Mayerin johdolla. Muita esimerkkejä Yhdysvaltojen markkinoilta ovat Best Buy (maailman suurin kuluttajaelektroniikan ja kodinkoneiden vähittäiskauppayritys) ja Reddit (sosiaalinen verkkosivusto, jossa voidaan jakaa linkkejä muihin verkkosivustoihin).
Mitä seuraavaksi?
Häämöttääkö etätyön loppu? Ei varmaankaan. Etätyö sopii hyvin tilanteisiin, joissa työtehtävät on selkeästi sovittu, verkottumiselle on pelisäännöt ja työntekijällä on etätyöhön hyvin sopiva rauhallinen tila käytössään. Sen sijaan silloin kun on tarve luoda uutta sekä vahvistaa yhteistä kulttuuria on eduksi, jos työntekijät ovat fyysisesti lähekkäin.
Esimerkin uudesta lähestymistavasta antaa Atea. He lanseerasivat rytmityön käsitteen kokeiltuaan ensin etätyötä. Etätyön huonot puolet tulivat kuitenkin selvästi esille. ”Työkulttuuri alkoi mennä huonoon suuntaan. Oli vaikea tietää, milloin voi ottaa yhteyttä työtovereihin, kun kalenterissa lukee vain etätyössä. Tehokkuus alkoi laskea”, sanoo Atean henkilöstö- ja viestintäjohtaja Sarita Laras. Rytmityömalli pohjautuu yhdessä sovituille pelisäännöille: jokainen rytmittää tekemisensä työtehtävän ja tilanteen mukaan. Tärkeä periaate on, että muualla kuin toimistolla työskentely on samalla tavoin täysipainoista työtä kuin muukin, ja työntekijän tulee olla tavoitettavissa.
Jokaisessa organisaatiossa kannattaa siis miettiä, mikä työteon malli sopii parhaiten niin työntekijöiden kuin työnantajankin kannalta. Keskusteluun aiheesta kannattaa ottaa kaikki mukaan.
