lauantai 30. toukokuuta 2015

Kasvaa pitäisi, mutta miten?

Vain 7 % yrityksistä Suomessa on voimakkaasti kasvuhakuisia, kertoo kevään PK-yritys- barometri. Kuitenkin kasvu on aivan välttämätöntä sekä maan että yrityksen näkökulmasta.

Miksi yrityksen pitää kasvaa? Eikö tasainen tahti riittäisi?

Jonkun yrityksen kohdalla se saattaa riittääkin, mutta useimmiten näin ei ole laita. Kasvuhakuisuus nimittäin auttaa yrityksiä ylipäätään pysymään hengissä lamankin aikana. Jos kasvu on yrityksen tavoitteena, heijastuu se kaikkeen tekemiseen – olettaen, että tämä tahtotila ja sen edellyttämät toimenpiteet on kunnolla viestitetty koko henkilöstölle.

Kasvu pitää pyörät pyörimässä, panee yrittämään parastaan, auttaa löytämään vieläkin paremmat tavat tehdä asioita. Se pitää ajatukset virkeinä, innostaa katsomaan ympärille, hakeman uutta ja uusiutumaan. Jos tavoite on vain tehdä sama liikevaihto kuin ennen, tehdään asiatkin niin kuin ennen. Ja tämä on hitaan tuhon tie.

Miten kasvu voi tapahtua?

On kolme vaihtoehtoista tapaa kasvaa: lisätä markkinaosuutta, tehdä yritysosto tai kasvaa markkinasegmentin kasvun myötä. Kaikki ovat sinänsä hyviä tapoja. Millä tavoin luulisit kasvua tapahtuvan eniten?

Markkinaosuuden ottaminen kilpailijoilta on usein työn ja tuskan takana. Asiakkaat tulee vakuuttaa paremmasta ”diilistä”, muuten he eivät siirry toiselle toimittajalle. Yritysostoilla voidaan ottaa nopea kasvuloikka, mutta yhteensulautumisen haasteet ovat usein valtavia.

Monelle yritykselle on kasvavan markkinasegmentin mukana ”ratsastaminen” varmin tapa kasvaa. Esimerkki voimakkaasti kasvavista aloista kehittyneissä maissa ovat hoitopalvelut. Yhdysvalloissa ennustetaan vanhustenhoidon työpaikkojen kasvavan peräti 49 % vuodesta 2012 vuoteen 2022 (U.S. Bureau of Labor Statistics). Tämän alan yritysten kasvu on huimaa myös muissa maissa.

Kuluttajatuotteiden puolella esimerkin todella nopeasta kasvusta antavat tabletit. Vain viisi vuotta sitten markkinoille ilmestyi iPad, aivan uudenlainen tuote, joka sai pian seurakseen joukon kilpailevia malleja. Tablettien myynti ohitti kolmessa vuodessa tietokoneiden myynnin. Ihmiset omaksuivat nopeasti uuden tavan hakea tietoa ja kommunikoida.

Miten erilaista yrityksen onkaan toimia kasvualoilla verrattuna pysähtyneisiin tai taantuviin aloihin! Katse siis ympärille: mikä muuttuu, mitä ihmiset tarvitsevat enemmän, miten uudet teknologiat muuttavat tuotteita tai palveluja, mitä uusia rooleja liiketoiminnan ketjussa ehkä muodostuu?

Kannattaa palata säännöllisin väliajoin omaan tavoitteeseen ja strategiaan ja miettiä, ovatko ne vielä ajan tasalla. Mitä mahdollisuuksia voisi hyödyntää, mihin suuntaa laajentua?

Katse siis tiukasti tulevaisuuteen! Ja koko porukka mukaan miettimään!

tiistai 19. toukokuuta 2015

Voiko arvoista tulla lyömäase?


Arvot ovat yrityksen toiminnan pohja. Arvot ohjaavat päätöksiä. Arvot ovat aina läsnä, ne heijastuvat kaikkeen, mitä teemme.

Näinhän asia on. Jos tekeminen ei perustu mihinkään pysyvämpään ja tärkeäksi koettuun, ollaan heikolla jäällä. Arvojen kautta johtaminen on kunniassa.

Asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. Arvojen soveltaminen käytännössä ei ole aina helppoa, eikä varsinkaan yksiselitteistä.

Eräällä yrityksellä oli neljä arvoa. Ne tuotiin esille vahvasti eri kanavissa. Jokaista neuvotteluhuonetta ja käytävää koristi arvoplakaatti. Koko henkilöstö osasi arvot ulkoa. Niitä siteerattiin ahkerasti.

Yksi arvoista oli yksilön kunnioittaminen. Sen tulkinta ei sujunutkaan aivan mutkattomasti. Kenen yksilön kannalta asiaa katsotaan? Mitä merkitsee kunnioittaminen? Miten itsenäisesti yksilö voi ja saa tämän arvon pohjalta toimia?

Jokaisen työssä koetun mielipahan ja pettymyksen kohdalla nostettiin esille se, miten vähän yrityksessä kunnioitetaan yksilöä, vaikka arvoissa näin luvataan. Arvoa käytettiin välineenä arvostella kollegan tai esimiehen toimintaa, johtamiskulttuuria tai kireäksi koettua työtahtia. Arvostelu sai ikään kuin lisää pontta siitä, että siihen kytki yrityksen arvolauselman.

Kaikki yritykset eivät kirjaa näkyville arvojaan. Tämä ei välttämättä merkitse sitä, ettei niissä ole yhteistä pohjaa toiminnalle. Fokus saattaa olla erityisen tärkeissä teemoissa kuten esimerkiksi laatubrändin luomisessa.

Kirjattiin arvot ylös tai ei, toimintaa ohjaavat aina jonkinlaiset periaatteet. Niiden soveltamisesta vastaa johto. Esimerkin voima on valtava. Jos johto ei toimi periaatteidensa mukaan, on turha toivoa muidenkaan tekevän niin. Johdon tehtävänä on myös tulkita julkilausuttuja arvoja ja periaatteita niin, ettei niitä käytetä väärin lyömäaseina. Walk the talk!

Yksinkertainen ja käytännönläheinen ohjenuora on Ari Rämön esille nostama kehotus: arvosta ihmistä, älä arvostele. Se sopii mainioksi perusarvoksi jokaiselle yritykselle.